Huiskun takaa

Näytetään bloggaukset heinäkuulta 2010.

käsi reidellä...

Mun uus vanhempi ystävä mua elokuviin kysyi....ja pyys mua valitsemaan leffan kun hän kuulemma ei vuosiin oo elokuvissa käyny......Niinpä mä sit Twilightin halusin nähdä :D

Mä muutenkin vain Hollywood leffoja kattelen koska inhoon taideleffoja joissa ei oikein mitään tapahdu ja muutenkin jenkkileffat on jotenki ajan hermoilla mistä tykkään :))) Haluun et siinä leffassa on ne kaikki jutut mitä varten oon elokuviin tullu..... romantiikkaa ja vähän actionia ehkä kans ;))) Mut Twilight hyvä oli eli suosittelen :)))

Siinä leffan aikana tää mies vähän silleen mun olkapäähän nojailemaan rupes ja pari kertaa ku romanttinen hetki leffas menossa oli niin hän kätensä mun reidelle laittoi.....mikä vähän hämmentävältä tuntui.....mut en vastustellu kuiteskaan. Silleen hiukka outo fiilis kattella Robert Pattinsonia ku hänen isoisänsä oloinen tyyppi kättä reidellä siinä samal pitää.....

Mut ystävällisesti hän mut kotiinsa kutsui leffan jälkeen ja aika hienolta se koti näyttikin....itämaisesti kalustettu oli ja muutama erittäin kaunis kipsiveistoskin oli.....hennon tyttömäisen näköisestä nuorukaisesta. Halusin heti tietää mikä tarina niiden takana oli ja hän tunnusti että koko asunto kuului oikeastaan hänen veljelle joka ainoastaan toisinaan suomessa käy......

Hänellä veljensä kanssa maahantuotiliike on ja he aasiasta tavaraa myyntiin kuskaa.....ja suurimman osan ajasta aasiassa molemmat muutenkin viettää......ja hän sohvalla mulle kuiskas et jos bisnekset lähtee hyvin luistamaan niin ehkä hän jonain päivänä mut voi thaimaaseen kutsua missä heillä asunto on :)))) Sitten hän tiger oluen avas ja sanoi mulle läpällä et "in bangkok they like to bang cock" mille mä hihitin vähän aikaa :))))

Hän multa kysyi et mitä mieltä mä olen mattojen valinnasta ja siitä ilmapiiristä joka kämpässä on.....mut suoraan mä tunnustin et mä lähinnä jenkkiläisen pikakulttuurin ystävä oon......et ostetaan nyt mikä kuuminta hottia on just tänään ja sit huomenna viedään se pois.....niinhän se maailma parhaiten pyörii ja kaikkia semmonen asenne hyödyttää ku uutta tavaraa taas ostetaan ;)))) No hän myös tunnusti ettei hän paljoakaan taiteesta ymmärrä ja lähinnä on kiinnostunu bilettämisestä ja hauskanpidosta et hänen veli paljon vakavampi ihminen on......

Hän sitten telkkua kattoessa laittoi kätensä taas mun reidelle.....mä katsoin häntä vähän ihmetellen silmiin mutten taaskaan mitään sanonu......Hän vaan siinä sit huokaili kuinka kaunis mä olen ja eikö mulla oo kuuma ku aurinko on paistanu koko päivän ikkunasta sisään ja tehny huoneen niin hiostavaks.......et haluisinko suihkussa käydä.....

Vähän siinä miettimään aloin että miten varakas hän oikeasti itse on....ja kuin paljon hänen elämäntyylistään on hänen veljensä kautta tullutta.... Kotiin lähdin ja googleen menin ja heidän firmaansa yritin googlettaa ja sivutkin löysin. Niissä vaan ei mitään tietoo oikein ollu.... Siis kyllähän mä hänen kanssaan ystävä voisin olla joka tapaukses mut tunnustaa täytyy et hänen varakkuutensa on semmonen juttu ollu mikä on mun kiinnostusta kasvattanu ....Eihän sitä salata voi eikä sitä hävetäkään pitäis :// Kun oma viehätysvoima kadota alkaa ku ikää tulee koko ajan lisää niin sitä kiinnostusta voi kuitenkin yrittää pitää niin et on fiksusti asiansa kuntoon osannu sitä ennen laittaa.....


yllätysvierailu :)))

Eilen illalla aika myöhään mun ovikello soi ja mä siinä sit ihmeissäni avaamaan menin....

Hämilleni vähän menin kun siinä seisoi tää vanha mies kuoharipullo ja mansikat kädessään levee virne naamallaan sen näkösenä ku mitään ei olis ikinä tapahtunu...Mä aika happaman olosena häntä sit tervehdin ja sanoin et hänellä ei siis aikaa ollu vastailla mun viesteihin koko viikon aikana ://

Hän mua halas ja kysyi saako tulla sisälle....ja kertoi sit et hän oli ruotsin laivalla ollu viime viikonloppuna....ja oli sit kuulemma "unohtunu vähän viihteen puolelle" niinki pahasti et oli kai vahingos jättäny hytin oven auki....ja sieltä pöllitty oli hänen iphone ja läppäri....tosin hän myös oli kutsunu tuntemattomii laivan baarista hyttiinsä jatkoille...

Anteeks hän pyys ettei ollu aiemmin tullu mun ovelle mut kuulemma hänellä oli vähän viihteelle jääny seuraavatkin päivät.....ja et hän oli kierrelly baarista toiseen ja sit oli ollu päivisin niin väsyny ja krapulaine ettei jaksanu tulla kylään....

En oikein tienny mitä tosta kaikesta ois pitäny ajatella....tavallaan toivonu olin et tää vanhempi herrasmies olis jo tossa vaihees elämää eroon päässy teinimäisistä kännisekoiluista....mut eipä häntä voi syyttääkään siitä jos mieli tekee vielä nauttii elämästä ku voimia ja kuntoa kuitenki tuntuu olevan....

Kuoharia ja mansikoita siinä sit nautittiin....vielä vähän varautunu olin.....enkä oikein tienny miten siinä olla pitäis....ja sitten hän kassistaan kaivaa semmosen vähän kiireellä paketoidun käärön....ja mulle sen ojentaa :)))

Mä tietysti innostun aina ihan hirveesti ku joku mulle lahjan antaa...ja nopeesti revin paketin auki :D Sieltä tuli aivan ihanat Dolce Gabbanan uimashortsit.....mä varmaan melkein kiljaisin ääneen kun ne niin tyylikkäät oli ;)))

Hän sitten silmiin katsoi mua ja kysyi oonko varma et ne ihan oikeeta kokoa on....ja että ehkä kantsis varmistaa että vielä vois vaihtamassa käydä ;))) Ja hän sanoi kans et hänestä olis upeata nähdä ne samantien mun päällä....jos mä suostuisin hänelle näyttään.....Mä niin innoissani olin et suostuin...ja ehkä toi kuohariki alkoi jo vähän vaikuttaan... Hän herrasmiehen tavoin muualle sanoi kattovansa kun mä vaatteita vaihdoin ja kyllä mä häntä uskonkin......ja laitoin ne siinä jalkaan :)))) Ne istui mun päällä niin hyvin ja hän vielä kehaisi kuinka täydellisesti ne mun vartalon muotoihin istuu.....ja että kuinka kaunispiirteinen mä olenkaan :)))))


taas yks kusipää lisää

Jotenkin alkanu taas mietityttää et onko mulla kuiteski ihan älyttömän huono ihmistuntemus vai mistä johtuu et aina pettymään joudun....

Siitä vanhasta miehestä kerroin joka mua kohtaan ihan älyttömän ystävällinen oli......ja sai mut miettimään sitä mimmosta mun elämä on ja mimmosta se ehkä vois olla......et mitkä asiat on sen arvosia et niihin kannattaa panostaa ja mitkä sit sellasia olis et ne unohtaa saman tien vois....

Hän nyt ei oo vastannu mun puheluihin ja viesteihin viiteen päivään....kun heti meidän ekan tapaamisen jälkeen hän yhteyttä otti melkein joka päivä.....ja ihan oma-alotteisesti......ilman et mun pitäis se aloite ollenkaan tehä...Nyt kuitenkaan en häneltä mitään vastausta oo saanu......ja hän tietää kyl missä mä asun joten yhteyttä voi aina ottaa jos joku hätä tulis....

Miettimään jo aloin mikä hänen terveytensä laita on kun hän jo eläkkeellekin on jääny tai että olisko hän jonneki lähteny viettämään kesää mut uskoin et hän siitäkin olis mulle kertonu :// Niinpä mä vähän valkkaria juoneena päätin keskiyön aikaan lähteä sit kävelemään kohti hänen asuntoaan ja tutkimaan mikä tilanne siellä olis......kun hän asuu Punavuoressa niin et kadulta yhden hänen ikkunansa ihan näkee.....

Kun pääsin hänen kadulleen niin mun polvissa rupes ihan heikottamaan.....hänen ikkunastaan näkyi täydet valot ja sisällä ihmisiä käveli.....ja tuntui hauskaa olevan. En jääny tarkemmin kattomaan sitä mikä ihan bilettämiseltä näytti vaan mieli apeana lähdin kävelemään takasin kohti kotia.....ja tyhjensin loput valkkaripullosta jotta unohtaisin ton luuserin...

edit: ääh onnistuin melkein vahingos tuhoomaan tän postauksen...onneks olin tallentanu koneelle


väärällä rannallako

Hietsun rannalla oon yrittäny nyt olla....aika ihanasti vaan helle meitä on helliny näinä viikkoina ;))) Töissä vaan on täytyny olla liian paljon :(((

Mut en voi olla sanomatta tätä ääneen mut mua oikeesti kyl ihmetyttää ne ihrakasat jotka ittensä rannalle raahaa.....ainakin hietsun rannalle joka kuitenkin olis semmonen näyttäytymispaikka.....et eiks ehkä helpompi olis mennä jonnekin lähiörannalle mis ihmiset nyt vähän erilaisii on.....eikä olis semmosta ulkoista painetta hyvälle näyttää jos ei siihen halua oo?

Sillä kyl mä vieläkin sitä mieltä oon et lihavuus aika pitkälti on itsekurin puutetta .....kyl jokainen ittensä laihduttaa voi ees kohtuullisiin mittoihin....et ei tarttis pahaa mieltä kantaa siitä et on ihan hirvee ihrakasa. Ylös, ulos ja lenkille kun on nyt vielä näin hyvät ilmatkin!


hämmennystä vieläkin

Vieläkin vähän semmosta hämmennyksen aikaa eletään....ja yritetään miettiä miten elämä tästä mua eteenpäin kantais......jottei se elämä heittelis ihan liikaa ://

Tää vanha mies aika nopeesti otti muhun yhteyden ja uutta tapaamista ehdotteli....ja mä sit uteliaisuuttani ihan päätin ottaa haasteen vastaan ja hyväksyä hänen kutsun syömään hyvään ravintolaan ;)))

Hän taas oli ittensä laittanu niin viimeisempään pintamuotiin....etten voinu olla ihastelematta hänen makuaan....mutten sanonu et ehkä 68-vuotiaalle vähän liian ylivärikkäitä ja nuorekkaita jotkut hänen valinnoistaan oli.....mut suuni kiinni pidin.....

Kala oli oikein hyvää ja hän tasokkaan puolikuivan valkoviinin osas valita siihen mukaan... mistä pisteitä kyllä hänelle annan.....ja hän selkeästi kuulostella osaa mistä mä tykkään ja mistä mä en tykkää.....eli taitaa aika nokkela ihminen hän olla ;))

Ehkä vähän vaivaamaan jäi se miten eri maailmoista meidän jutut kuitenkin on... vaik hän yrittää tosi kovasti keskustelun siirtää nuorekkaisiin aiheisiin ja kyselee kovasti mitä mä olen mieltä muotiin ja musiikkiin jne. liittyvistä asioista....

Mut jossain vaiheessa kun hän Gagasta esim. puhui niin huomasin ettei hän oikein noita biisejä tunnistanu.....ja sit puhumaan alkoi vahingossa jossain vaiheessa Elviksestä ja 50-luvun musiikista.....ja hämilleen meni huomatessaan etten osannu oikein siitä jutusta kiinni ottaa.....

Mut hän meidän lopetellessa oikein mun kädestä kiinni otti ja silmiin mua katsoi... semmosen aika varman oloisen hymyn mulle näytti ja sanoi et hän mua kauniina ja kiihottavana pitää....ja että hän haluais mun lähellä olla enemmänkin ;)) Ja sit hän sanoi et hän on valmis myös siihen ettei mun "huolta tarttis kantaa" mun elämästä ja siitä et en oo vielä ehtiny varallisuutta niin hankkimaan et voisin saada semmosen elintason minkä mä ansaitsisin ;)))

Tommonen lupaus kyllä mun hormoonit jotenkin hyrräämään sai....koska tykkään et joku mies haluaa musta huolta pitää ja olla valmis tekemään aika paljonkin sen eteen että mua suojelis ja antais mulle asioita mistä mä oon haaveillu..... Vaik täytyy kyl sanoa et vieläkin totuttelemista mulla sen suhteen on että hän niin vanhalta näyttää ja kaiken maailman pillereitäkin napsii jotta jaksais.... vitamiineista ja kofeiinitableteista hän mulle puhuu mut tuntuu et jotain ehkä on mitä vielä tiedä en.....hirveän energinen ja vilkas hän kuitenkin on :)))