Viikonloppuna päätin et ihan järjettömän pienestä asiasta syntyny riita pitkäaikaisen ystäväni kanssa on jo menny liian pitkälle ja että asia sopia pitäis kun siihen niin moni sivulline on jo ottanu osaa...
Häntä varten hänen suosikkipiirakkansa leivoin ja J sanoi mulle myös että nyt anteeksannon ja sovittelun aika olis koska hänkin terapiassaan on moneen kertaan jo ymmärtäny ettei kaunat johda mihinkään. Koska oonhan mun kampaajaystävän jo 6-7 vuotta tuntenu ja koko sinä aikana tosi läheisiä ollaan oltu...
Hyppäsin ratikkaan ja hänen kotiovelleen ilmestyin ovikelloa rimputtamaan :// Hän oven avas sanaakaan sanomatta ja päästi mut sisälle missä eräs meidän yhteinen tuttu oli telkkua katsomassa hänen kanssaan...He alkoivat toistensa kanssa siinä juttelemaan ja mä seisoin huoneen nurkassa piirakka yhä kainalossa...
Mun ystävä sitten kysyi että oliko mulla asiaakin vai tulinko lisää loukkauksia hänelle huutelemaan. Sanoin että haluisin sopia tän tyhmän riidan ja olla niinku ennenki. Hän katto mua halveksivan näköisenä ja sanoi että onko muut kaverit mut jo hylänny ku tämmösen lihavan ja rupsahtaneen tyylittömän tyypin seura jo kelpaa. Siinä sit aika hämilleni menin enkä tienny miten olisin ollu....ja he sit ryhtyivät pilkallisesti naureskelemaan keskenään ://
Yritin selittää etten häntä semmosena pitäny vaan opettaa yritin mimmosia vaatteita yllään kannattaa pitää jos hyvältä haluu näyttää....kun hän sitä tietoa itse multa kyseli. Hän sitten alkoi selvästikin kiihtymään ja kiljais että siinähän se taas tulee eli hän ei vois yllään pitää mun mielestä samanlaisia vaatteita kuin muut... Yritin selittää että jokaisella oma tyyli on joka sopii ja hän karjui vastaan että hänelle se varmaan säkki olis ://
Lopulta meidän yhteinen tuttu sohvalta nousi ja tuli siihen viereen säestämään että mä muka niin täynnä itteäni olen ettei se ees mahdollistakaan olis :// Mun ystävä sitten jo aivan naama punaisena mulle kiljumaan alkoi ja käski mun painumaan nopeasti ulos hänen kotoaan ja täysin arvaamatta läimäytti mua poskelle kämmenellään....
Olin jo oviaukossa kun hän tuuppas mut siitä voimalla kynnyksen yli ja perään heitti rappukäytävään mun tuoman piirakan. Tuntuu että ystävyys hänen kanssaan olis nyt lopullisesti ohi ja se loppui näin naurettavan pieneen asiaan....jossa oikeesti ei tunnu mitään järkeä edes olevan :(
