Äiti oli sitten kutsunut minut ja siskoni oikein perhepäivälliselle eilen. Myös täti ja muutama muu meidän perheen yhteinen tuttu oli paikalla...mutta äiskä se taas onnistui pilaamaan tämänkin jutun :/
Minä olin aamulla leiponu mukaan minun fetapaistokseni ja oletin että äiti ilahtunut olis....mutta sanoikin happamana siinä ruokapöydässä että oli ihan liian suolaista hänen makuunsa....ja että hän itse on
aikoinaan tehnyt kyllä parempaa. Minusta hänen omansa on kyllä niin mautonta moskaa jota en syöttäisi edes nälkäiselle kulkukoiralle :/
Kun ruuat viineineen ja konjakkeineen oli juotu niin äiti tädin kanssa alkoi siihen samaan valitteluun ja mesoamiseen mitä aina ennenkin. Jokainen vaiva tuli esiteltyä ja naapurit haukuttua. Sitten alkoi minun ja systerini arvostelu. Hänen pitäisi heti hankkia lapselleen isä jottei pieni poika joudu kasvamaan ilman isähahmoa kuten minulle kävi. Sitten isketään silmää ja sanotaan että kyllähän se vaikuttaa.Äitini julisti siinä sitten pöydässä kovaan ääneen että kyllähän meidänkin poika vielä kivan tytyön löytää kun tuo vaihe menee ohi. Että silleen. Minun elämäntapa on koko suvun julkinen asia :/
Sisko meni ihan hiljaseks, minä taas aloin kiehua kiukusta. Sanoin äiskälle siinä sitten että mikäköhän se minun isänikin aikoinaan pisti juomaan niin että katosi ryyppyreissullaan lopulta kokonaan. Että olisko ollu perheonni aika heikkoa laatua. Sitten iskin tädille siinä silmää ja lopulta koko pöytä meni ihan hiljaseks. Lopulta siskoni vaihtoi puheenaihetta ja meni hakemaan tiramisut jälkiruuaks.
Lopulta otin takkini ja sanoin että piti käydä vielä töissä hakemassa yhdet paperit. Jokainen ties etten puhunu totta. Tämmönen ihana sukutapaaminen taas.....saan kaiken lisäks päänsäryn äidin kamalasta Chanel-mummohajuvedestä. En taida mennä vähään aikaan sille kylään.
