Hauskaa!

Ystäväni Y eli Amélie-sisareni oli käymässä pääsiäisen ajan. Meillä oli yhdessä - kuten aina - aivan hulvatonta. Kävimme joka päivä messussa ja pidimme rukoushetkiä. Sen lisäksi keskustelimme kaikesta mahdollisesta - kävimme läpi sukuhistorioitamme, ystäviemme ja tuttujemme elämäntilanteita, mutta ennen kaikkea keksimme aivan järkyttäviä tarinoita (niillä on aina yksi tietty yhteinen piirre, jota en tässä kuitenkaan kerro).
Pääsiäisyön messun (jossa T.P:n saarna oli erittäin hieno. T:n tapaaminen oli ilahduttavaa! Olisinpa ehtinyt hänelle sanoa vielä pari muutakin sanaa kuin mihin lyhyt tapaamisemme antoi mahdollisuuden) jälkeen olimme jonkin aikaa yhdessä Amélien yhden Turussa käyvän ystävän kanssa ja sitten lähdimme kotiin, jossa keitimme k a h v i a. Valvoimme aamu seitsemään. Söimme myös järkyttäviä määriä - olin tehnyt pashaa, joka sekin katosi alta aikayksikön.
Emme edes välttämättä pukeneet päivävaatteita päälle, vaan makasimme sängylläni ja inspiroimme toisiamme yhä järkyttävämpiin korkeuksiin (tai ehkä paremmin syvyyksiin) maailmamme muotoilussa. Taisimme hervottomalla naurullamme vähän häiritä...

Olisin kovin tyytyväinen, jos ja kun ensi vuonna pääsiäisyön messu voitaisiin järjestää tuomiokirkossa ruotsiksi.

Kiitän myös kesäpoikaa!