Translain uudistaminen on yksi hallitusneuvottelujen kiistakysymyksistä, kertoo Helsingin Sanomat.
Hallitusneuvotteluja käyvistä puolueista Keskusta sallisi juridisen sukupuolen vahvistamisen vasta täysi-ikäisille eikä kelpuuttaisi perustaksi pelkkää henkilön omaa ilmoitusta. Lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamisesta ja useista muista yksityiskohdista sillä sekä SDP:llä, Vihreillä, Vasemmistoliitolla ja RKP:llä on laajempi yksimielisyys.
Erityisesti Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat ajaneet laajaa translain uudistamista. Tiettävästi myös RKP ja SDP ovat valmiita hyväksymään ikärajan poiston tai ainakin laskemisen.
Helsingin Sanomien mukaan osa keskustalaisista on valmis laajaan itsemääräämisoikeutta kunnioittavaan lakiuudistukseen, mutta erityisesti ikäkysymys hiertää konservatiivisempia keskustalaisia. Keskustan puoluekokous päätti viisi vuotta sitten translain uudistusta edistävästä linjauksesta.
Nykyinen lainsäädäntö on saanut kansainvälistä kritiikkiä
Nykylainsäädäntö yhdistää juridisen sukupuolen vahvistamisen lääketietelliseen sukupuolen korjaamiseen. Henkilötietojen sukupuolimerkinnän muuttamisen edellytyksenä on hedelmättömyys.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on jo pitkään ollut valmisteltuna esitys translaiksi. Keväällä eronnut Sipilän hallitus ei edistänyt translakiuudistusta erityisesti perussuomalaisten ja sittemmin sinisten vastustuksen vuoksi. Sitä edeltävä hallitus ei hyväksynyt asian antamista eduskunnalle kristillisdemokraattien vastustuksen vuoksi. Suurin osa puolueista kannattaa translain uudistamista itsemäärittelyä kunnioittavaksi.
Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka vaatii lisääntymiskyvyttömyyttä sukupuoltaan korjaavalta. Suomi on saanut kritiikkiä lainsäädännön syrjivyydestä. Juridisen sukupuolensa muuttavan transsukupuolisen on saatava diagnoosi ja läpikäytävä steriliteettiin johtavia lääketieteellisiä hoitoja. Esimerkiksi YK:n Kidutuksen vastainen komitea on kiinnittänyt huomiota Suomen nykyisen translainsäädännön ongelmiin. Myös tasa-arvovaltuutettu edellyttää, että tuleva hallitus ottaa translain uudistamisen hallitusohjelmaan.
Translainsäädännön nykytila laski Suomen pisteitä ILGA-Europen toteuttamassa hlbti-maavertailussa.
Kolmas juridinen sukupuoli
Suomessa on myös avattu keskustelu ns. kolmannen juridisen sukupuolen laillistamisesta Suomessa. Nykyinen juridinen yksinomainen jako miehiin ja naisiin on Suomessa ongelma erityisesti intersukupuolisten kohdalla, joiden sukupuolta ei syntyessä yksiselitteisesti ole mahdollista määritellä jommaksi kummaksi kahdesta vaihtoehdosta. Lisäksi kaksijakoisen sukupuolikäsityksen väliin tai ulkopuolelle itsensä kokevat kohtaavat ongelmia nykytilanteessa. Kolmas juridinen sukupuolivaihtoehto käytössä monissa maissa.
