Maltan parlamentti hyväksyi yksimielisesti uuden translain (juttukommentit)

  • 1 / 8
  • Hönötin
  • 3.4.2015 13:33
En olis vielä 10 vuotta sitten uskonu, että umpikatolinen Malta kirisi ja menisi Suomen ohi tässä ihmisoikeusasiassa. Malta on aika nopeasti muuttanut suhtautumistaan moniin asioihin.

Yhtään Maltaa väheksymättä. Hieno paikka, kun siellä kerran olin.
  • 2 / 8
  • human
  • 4.4.2015 11:11
Mitä tuo "Lakiuudistuksen myötä juridisen sukupuolensa voi korjata omalla ilmoituksella." käytännössä tarkoittaa tuolla Maltan laissa?

Sitäkö, että henkilö, jolla on munat, voi vain ilmoittaa olevansa "nainen" tai henkilö, jolla on pimppa, voi vain ilmoittaa olevansa "mies"? Vaikka ei olekaan.

Eikös sukupuolten moninaisuuteen pitäisi kuulua se että olisi mies, nainen tai muitakin sukupuolia, eli sitä mitä on? Juurikin moninaisuutta, esim. muna-nainen tai pimppa-mies?

Itse ainakin ymmärrän todella hyvin naisia, lesboja tai heteroita, joille on vastenmielistä ja loukkaavaakin se, että heidän naistensaunaansa tms. yrittää tunkea joku "naiseksi" itsensä itse määritellyt, jolla kuitenkin on jalkovälissään pippeli.

Olen ymmärtänyt että sukupuolen korjausta naisesta mieheksi tai miehestä naiseksi haluavista osa ei haluakaan muuttua ihan mieheksti tai naiseksi, vaan haluaa pitää entiset "värkit" nivusissa tai munasarjat/kohdun, jolloin hehän eivät aidosti ja kokonaan korjaakaan sukupuoltaan, vaan vain osittain. Eikö heille silloin olisi hyvä, rehellisen reilun suvaitsevaista muitakin kohtaan, olla moninaisesti jotain omia sukupuolinimityksiä? Varmaankin ainakin se ns. kolmas sukupuoli olisi tarpeellista, eli olisi mies, nainen tai trans -sukupuolet.

"Maltan uusi laki toteuttaa itsemääräämisoikeuden sukupuoleen."

Tuosta tulee väistämättä mieleen se kysymys, voiko joku henkilö tuolla Maltalla määritellä ihan vain itse sukupuolensa, eli voiko siellä - niin halutessaan - myös vaikkapa joku umpihetero-miekkonen määritellä itsensä naiseksi ja siten vaatia itselleen oikeuden mennä naisten saunaan, naisten uintivuorolle jne.
Eli voiko sukupuolisuus todella muka olla ihan vain pelkästään "itsemääräämisoikeus"?
Eikö siinä sorreta sitä totuutta, että sukupuolisuus määräytyy tiettyjen asioitten osalta myös suhteessa muihin ihmisiin ja suhteessa heidän sukupuoleensa?

Tuntuisi kyllä suvaitsemattomalta, jos Suomeen tulisi sukupuolen pelkkä itsemääräämis-"oikeus", jolloin naisillakin olisi siis oikeus ihan vain määritellä itsensä "miehiksi", niin itse halutessaan ja vaikkapa tuppautua miesten saunaan yms. tai muuten syyttää syrjinnästä "sukupuolensa takia".

Meistä ihmisistä suurin osahan ei kuitenkaan ole yhtään transsukupuolisia/biseksuaaleja. Eli meitä kaikkiahan ei pidä suvaitsemattomasti pakkopaita-määritellä transsukupuolisiksi/biseksuaaleiksi.

Kommenttia muokattu: 04.04.2015 klo 11:29
  • 3 / 8
  • Yesman
  • 5.4.2015 14:27
Tätä "sukupuolen itsemäärittelyoikeutta" joutuu vähän pureksimaan. Lakien tulisi kuitenkin heijastella olemassaolevaa todellisuutta. Viime kädessä tässäkin asiassa tulee toki kunnioitaa demokraattisen prosessin päätöstä.

Ovatko "sukupuolen itsemäärittelyoikeus" ja sukupuolen biologinen pohja yhteensovitettavissa?

Ensimmäisessä näytetään lähtevän liikkeelle siitä, että sukupuoli olisi ensisijaisesti psykologinen tila ja, että tämän henkilökohtaisen psykologian ylin asiantuntija olisi yksilö itse. Jälkimmäinen lähtee siitä, että ihmislaji on muiden nisäkkäiden kanssa samanlainen. Että kyseessä on biologinen tila, josta on mahdollista saada objektiivista näyttöä. Ja toki että välimuotoja ja erilaisia kombinaatioita esiintyy.

Huomioita:
- Mikäli sukupuoli olisi oikeasti määriteltävissä itse, niin silloinhan biologialla - esim. fyysisellä olomuodolla - ei pitäisi olla asiassa mitään väliä. Ei pitäisi olla kenellekään väliä sillä, mitä jalkovälissä heiluu, kun ihminen vain katsoo olevansa jotain sukupuolta: ei transihimiselle itselleen, ei saunaporukalle, ei julkiselle terveydenhuollolle. Tärkeää olisi keskittyä muokkaamaan sekä transihmisen että yhteisön ajatusmaailmaa tällaiseen suuntaan. Eli keskittyä korjaamaan psykologista tilaa psykologialla. Psykologista tilaa ei tule ainakaan hoitaa veitsellä, tämä on epäeettistä.

- Mikäli sukupuolta tarkastellaan biologisena tilana, tulee myös sitä korjaavan toiminnan olla luonteeltaan tämän mukaista. Jos sukupuoli sijaitsee biologiassa, niin silloin esim. kirurgin veitsenkäyttö on perusteltua, koska tällöin korjataan kehollista epätasapainoa. Sukupuolesta saatava objektiivinen näyttö antaa oikeusturvaa, varmuutta ja eettistä pohjaa sekä transihmiselle itselleen että hänen keholliseen muutokseen osallistuville tahoille. Tulevaisuudessa aivojen sukupuolittuneisuudesta saataneen näyttöä kuvantamisella ja/tai neurofysiologisin testein.

Entä onko "itsemäärittelyoikeudessa" kyse siitä, että omien aivojensa sukupuolittuneisuuden ylin asiantuntija olisi yksilö itse? Tämä tarkoittaisi vähän samaa, kuin että esim. sepelvaltimoidensa kalkkeutumisen ylin asiantuntija olisi yksilö itse. Kukaan ei taida haluta sepelvaltimoiden ohitusleikkausta mutun perusteella?

Vai olenko nyt missannut jotain?
En usko, että oikea ratkaisu olisi luopua käsityksestä kahdesta sukupuolesta tai edes hämärtää tätä ajatusta. Nuo ovat kuitenkin pääsääntöinen tosiasia. Pääsäännön ulkopuolen erilaiset ilmiöt pitäisi toisaalta paremmin ottaa huomioon kaikessa sukupuolisuuteen liittyvässä.

Sukupuolessa (ja sen määrittelemisessä) on useita ulottuvuuksia, ymmärtääkseni ainakin:
1) kromosomaalinen sukupuoli
2a) lisääntymiseen liittyvät (fyysiset) sukupuoliominaisuudet
2b) sekundääriset sukupuoliominaisuudet
3) henkilön oma kokemus sukupuolestaan

Noiden neljän lisäksi voinee vielä ehkäpä huomioida kanssaihmisten päätelmät henkilön sukupuolesta, ja siihen taas vaikuttavat yleensä henkilön sekundääriset sukupuoliominaisuudet ja henkilön olemus suhteessa kulttuurin sukupuolistereotypioihin (ja toki myös joissain yhteyksissä primääriset sukupuoliominaisuudet).

Noista kolme ensimmäistä ovat selvitettävissä lääketieteellisesti ja ensimmäistä lukuun ottamatta myös havaittavissa (yleensä) aistinvaraisesti, joskin jälkimmäisin kohtuullisella varmuudella yleensä vasta aikuisen kohdalla.
Neljännestä taas on aika vaikea ulkopuolisen sanoa mitään, ymmärtääkseni edes asiaan perehtyneen ammattilaisen. Tarinat kertovat, että joskus ammattilaisenkin lähestyminen on käynyt lähinnä sukupuolistereotypian kautta, joskin parempiakin tarinoita on kerrottu: on aidosti ymmärretty henkilön oman kokemuksen merkitys.

Lisäksi: mikään noista edellä esitetyistä neljästä ulottuvuudesta ei välttämättä ole joko-tai. Eikä yhden ulottuvuuden oleminen jollain tavoin edellytä muiden ulottuvuuksien olemista jollain tietyllä tavoin, vaikka niillä ymmärtääkseni yleensä riippuvuussuhteita onkin.

Lähtökohtaisesti henkilön sukupuoli määritellään meillä yleensä syntymän yhteydessä kohdan 2a) perusteella ja tarvittaessa kohdan 1 tuella. Jotain yleensä tarvitsee tehdä, jos on ristiriita määritellyn sukupuolen ja oman sukupuolikokemuksen välillä. Tarpeen määrä taas ymmärtääkseni on hyvin yksilöllinen. Ymmärtääkseni jotkut haluavat tehtäväksi konkreettisia korjauksia fyysisiin sukupuoliominaisuuksiin, jotkut taas eivät. Joka tapauksessa henkilön oma sukupuolikokemus on minusta erittäin oleellinen asia juridisen sukupuolen määrittelyssä.

En tiedä, olisiko paras niin, että olisi miehen ja naisen lisäksi olisi kolmas sukupuoli heitä varten, jotka eivät selvästi kuulu tai koe kuuluvansa "miehiin" tai "naisiin". Ja että "miehiin" ja "naisiin" kuuluisi joko syntymässään siihen sukupuoleen määritellyt ja he, jotka ovat käyneet fyysisen sukupuolen korjausprosessin kokonaisuudessaan läpi

Suomessa sukupuoltaan korjaavan avioituneen parisuhdemuotoon liittyviin ongelmiin tulee helpotus joka tapauksessa maaliskuussa 2017, kun avioliittolainsäädäntö muuttuu sukupuolineutraaliksi.
"(Maltan) Lakiuudistuksen myötä juridisen sukupuolensa voi korjata omalla ilmoituksella."

Onko joku perehtynyt tuohon Maltan lakiuudistukseen niin että voisi vastata kysymykseen: Voiko Maltalla nyt kuka vain mies ilmoittaakin sukupuolekseen nainen ja esim. miesurheilija ilmoittaakin olevansa nainen ja alkaa siten kisaamaan naisten kisoittaa ja sarjoissa?

Pitääkö Maltan kansallisen olympiakomitean sitten hyväksyä naiseksi itsenä määritellyt mies naisurheilijaksi jossain olympialaislajissa ja voiko sillä hän osallistua naisena myös Olympialaisiin, eli periaatteessa ainakin voittaa naisten sarjan ihan "naiseksi" itsenä määritelleenä miehenä?

Eli onko tuolla Maltan laissa itsemmäärittely täysin vapaata vai liittyykö siihen jotain muitakin perusteita ja vaatimuksia, itsemäärittelyn lisäksi?

Ja mikä mielenkiintoisinta, Maltan osalta: voiko siellä nyt nainen määritellä itsensä mieheksi ja siten päästä katoliseksi papiksikin? (joka katolisuuden mukaan voi olla vain mies)

Sekä toki myös: voiko Maltalla nyt lesbopariskunnasta toinen määritellä itsenä mieheksi ja he siten solmia avioliiton Maltalla? (Maltallahan ei vielä ole yhdenvertaista avioliittoa, mutta Malta tunnustaa muualla solmitut yhdevertaiset avioliitot).

Kommenttia muokattu: 06.04.2015 klo 00:20
  • 6 / 8
  • Yesman
  • 6.4.2015 11:24
"En usko, että oikea ratkaisu olisi luopua käsityksestä kahdesta sukupuolesta tai edes hämärtää tätä ajatusta."

Lajimme morfit - nainen ja mies - muodostanevat karkeasti kaksi limittyvää gaussin käyrää, ja suurin osa yksilöistä asettunee näiden kahteen "leveään kohtaan". On joukko yksilöitä, jotka asettuvat käyrien välimaastoon tai kapeisiin laitoihin, tai itse asiassa lähemmäksi "vastakkaisen" sukupuolen ominaisuuskirjoa. "Naiseus" ja "mieheys" siis varioivat. On aivan järkevää ottaa tämä luonnollinen sukupuolen kirjo huomioon.

Tästä ei ole kyse, kun puhutaan "sukupuolen itsemäärittelyn oikeudesta".

Kyse on seuraavasta. Onko ihmisen sukupuoli "kokemuksellista" eli onko se psykologiaa ja näin itse määriteltävissä, vai onko ihmisen sukupuoli biologinen konstellaatio. Jotain, mihin ihmisellä ei ole mahdollista vaikuttaa.

Koska jos kyse on psykologiasta, niin silloin on todenmukaista sanoa, että kuka tahansa voi määritellä oman sukupuolensa yhteisössä ja näin "sukupuolen itsemääräämisoikeus" on perusteltu. Tällä on kuitenkin seuraamuksia. Yksi on, ettei tällaista psykologista tilaa tule hoitaa veitsellä.

Itse (ja moni luonnontieteen parissa lienee) olen sitä mieltä, että sukupuoli on biologinen konstellaatio, jossa esiintyy variaatiota. On näyttöä siitä, että aivojen sukupuolittuneisuus voi mennä eri tahtia kehon sukupuolen kanssa. Eräs teoria tätä selittämään on geneettinen mosaikismi. Koska kyseessä on biologinen tila, niin a) tästä tilasta voi saada objektiivista näyttöä (ja siitä tuleekin sitä saada ainakin ennen kehoon kajoamista) ja b) mahdollista kehollista epäsuhtaa voi yrittää korjata esim. hormonaalisin tai kirurgisin hoidoin.

Jos sukupuoli olisi ensisijaisesti psykologinen ilmiö (eli itsemääräämisoikeuden piirissä sijaitseva "kokemus"), niin silloin psykologiaa tulisi hoitaa ensisijaisesti psykologisin menetelmin. Tämä tarkottaisi endokrinologisten ja kirurgisten hoitojen sijaan vaikuttamista yleiseen mielipiteeseen ("kehon ulkomuodolla ei ole merkitystä sukupuolessa, naisella voi olla miehen ulkomuoto") sekä transihmisen mieleen ("kehosi ulkomuodolla ei ole merkitystä sukupuolessa, naisella voi olla miehen ulkomuoto").
Onhan tässä puntaroimista.

Ihanne tietysti olisi, jos yleisesti pystyttäisiin aidosti hyväksymään sukupuolisuuteen liittyviä asioita täkäläiseen(kin) kulttuuriin liittyvän kaksinapaisuuden yli. Ehkä se johtaisi siihen, ettei olisi tarvetta edes pohtia sukupuolikokemuksen ja sukupuoleen liittyvien fyysisten ulkoisten yksityiskohtien välisiä ristiriitoja. Tällaisen hyväksymisen edistämiseksi tehdään parhaillaan paljonkin työtä.

Ehkä joskus on toisin kuin nyt.

Minä ymmärrän, että myös biologistaustainen ulkoisesti näkymätön (pysyvä) ominaisuus näyttäytyy henkilölle itselleen kokemuksen kautta. Siksi itse puhuisin “kokemuksesta” silloinkin, kun yritetään kuvata tunnetta johonkin sukupuoleen kuulumisesta. Sanan “kokemus” käyttötarkoitus on kuitenkin edellä esittämääni laajempi, joten sen avulla maalattu kuva ei varmaan täydellisesti vastaa kuvattavaa asiaa, mutta parhaiten käytettävissä olevista.

Samalla tavoin puhuisin myös seksuaalisesta suuntautuneisuudesta: koen olevani homo. Tämän lisäksi tiedän olevani homo, koska olen tehnyt havaintoja itsestäni.

En voi puhua kenenkään muun puolesta, mutta uskon olevan ihmisiä, jotka kokevat ja yhtä hyvin tietävät olevansa esimerkiksi mies naisen kehossa.

Joidenkin asioiden kokeminen saa suuremman merkityksen kuin joidenkin muiden, yleensä siksi, että asioita mietitään ympäristön ja kulttuurin kautta. Kokemus viisisormisuudesta edustaa täysin tyypillistä kokemusta. Kokemus vasenkätisyydestä eroaa tyypillisestä kokemusta, mutta hyväksytään vähämerkityksellisenä asiana nykyään muitta mutkitta.

Kokemus omasta sukupuolesta käy yleensä käsi kädessä ulkoisten sukupuoliominaisuuksien kanssa, jolloin sukupuolikokemus ei sinänsä ole merkityksellinen. Jos kokemus omasta sukupuolesta on ristiriidassa ulkoisten sukupuoliominaisuuksien kanssa, niin kokemus saa erityisen merkityksen.

Siksi yleisten asenteiden on muututtava ennen kuin asennemuutosta voi edellyttää ihmiseltä, jota asia koskettaa henkilökohtaisesti. Minusta tähän liittyvien yksilöiden henkilökohtaisesti kohtaamien mahdollisten ongelmien ratkaisuissa pitäisi toimia mahdollisimman yksilökeskeisesti, koska sukupuolisuuteen liittyvien yksityiskohtien aikaansaamat kokonaisuudet ovat yksilöllisiä ja niihin liittyvät mahdolliset ongelmat samaten yksilöllisiä. Huomionarvoista on myös, että omaan sukupuoleen liittyvät asiat koskettavat yleensä yksinomaan itseä. Lähinnä perheellisen kohdalla voi katsoa vaikutusta olevan välillisesti myös kanssaihmisiin. Oli kyse sitten sukupuolen korjaamisesta tai juridisesta muuttamisesta.

Ei niin kauan sitten myös homoseksuaalisuuden kokemus johti yleisesti todelliseen ristiriitaan: monille oli mahdoton ajatus, että miehenä kokee toisen miehen eroottisesti ja romanttisesti puoleensa vetävänä.
  • 8 / 8
  • Yesman
  • 19.4.2015 7:44
"Minä ymmärrän, että myös biologistaustainen ulkoisesti näkymätön (pysyvä) ominaisuus näyttäytyy henkilölle itselleen kokemuksen kautta.

Niin no, pyskososialisoidussa maailmassa varmaan myös vaikkapa silmienväriin liittyy vahva kokemuksellinen komponentti. Onkin jo aivan oman keskustelunsa aihe, tuleeko tuollaista mentalisaatiota ruokkia.

Sukupuoli on. Se on vähän niinkuin pituus, paino, älykkyysosamäärä, kätisyys. On kulttuurisidonnainen asia, mitä merkityksiä tai "mitä kokemuksellisuutta" näihin asioihin liittää. On yhtä hassua puhua sukupuolen itsemääräämisoikeudesta kuin olisi hassua puhua pituutensa itsemääräämisoikeudesta. Kun transnainen on nainen, niin ei luulisi olevan kovin hankalaa antaa yhteisön edustajan (nykyään psykologi, psykiatri, lääkäri) todeta tätä. Toki, jos yksilöllä ei ole yhteisöllisiä vaateita (korjaus, uusi passi), niin sittenhän tuollaista toteamista ei tarvita.

Tulisiko itsensä koripalloilijaksi kokevan sääret ja reidet kirurgisesti pidentää tai hoitaa häntä kasvuhormonilla? Ei, vaan liian lyhyttä koripalloilijaa tulee kannustaa siihen, että hän saisi positiivisia elämyksiä muiden urheilulajien parista (tai luoda koripallosarjoja eri pituisille). Jos sukupuoli toimisi vastaavalla tasolla, niin samanlaisen vastauksen tulisi päteä.

Homoseksuaalisuudesssakaan muuten ei ole kyse "kokemuksesta" (jos sitä ei sellaiseksi tekemällä tee), vaan kyse on sukupuolisesta signaalistosta, näiden havainnoimisesta ja tiettyyn suuntaan seksuaalisesti virittymisestä. Tätä tapahtuu aivan riippumatta siitä, mitä ihminen tästä itse ajattelee.