Eilen tiistaina julkaistiin kaksi lasten ja nuorten syrjintään liittyvää tutkimusta. Samalla lapsivaltuutetulta ja vähemmistövaltuutetulta saatiin heidän yhdessä laatimansa suositus lasten ja nuorten kokeman syrjinnän vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Näihin asioihin palataan ranneliikkeessä keskiviikon aikana.
Sisäasiainministeriö teetti viime kesänä tutkimuksen, jonka toteutti Itä-Suomen yliopisto. "Kuka ei kuulu joukkoon" -tutkimukseen kerättiin syrjintäkokemuksia 10-17-vuotiailta lapsilta ja nuorilta. Tutkimus on osa Euroopan komission syrjnnän vastaista ohjelmaa. Suomen osalta sitä koordinoi Sisäasiainministeriö.
Tutkimuksen aineistona on ollut verkkokysely, johon saatiin vastauksia sekä erilaisiin vähemmistöihin kuuluvilta että sellaisilta lapsilta ja nuorilta, jotka eivät koe kuuluvansa vähemmistöön. Lisäksi tehtiin haastatteluja, joilla saatiin tarkempaa tietoa syrjinnän ja kiusaamisen laadusta.
Lasten ja nuorten kokema syrjintä on monenmuotoista. On nimittelyä, ryhmän ulkopuolelle jättämistä, epäystävällistä kohtelua, ennakkoluuloista suhtautumista, väkivaltaa ja uhkailua. Vähemmistöryhmien nuoret ovat saaneet kokea erityisesti ennakkoluuloista suhtautumista, uhkailua ja väkivaltaa. Uhkailu ja väkivalta ovat erityisesti poikien keskuudessa tavallisia. Tytöt kokevat enemmän ennakkoluuloisuutta ja epäystävällisyyttä.
Yläkouluikä on "kauhujen aikaa" vähemmistönuorille. Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret kokevat usein ennakkoluuloista suhtautumista. Vammaiset ja pitkäaikaisairaat lapset ja nuoret ovat kohdanneet nimittelyä ja heidät on jätetty porukan ulkopuolelle. Seksuaalivähemmistöjen nuoria nimitellään ja heihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti.
Haukkumanimet ovat raakoja: läski, lihava, tyhmä, ääliö, homo, hintti, huora, horo, lutka, pervo, transu, lesbo, lepakko. Väkivalta on lyömistä, tönimistä, hakkaamista, kivillä heittelyä. On myös kadulla huutelua, selän takana pahan puhumista, vähättelyä, jne.
Yleensä kiusaajia ja syrjijöitä ovat muut lapset ja nuoret, jotka yleensä ovat tuttuja. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohdalla syrjintä on joskus laajempaa. Myös vieraat haukkuvat, ja vieraat voivat olla myös aikuisia. Nimitellään, ollaan epäystävällisiä, jne.
Mitä aikuiset tekevät, kun lapsi tai nuori kääntyy heidän puoleensa kiusaamisen vuoksi? Toisinaan: ei mitään. Jotkut opettajat puuttuvat asioihin tarmokkaasti ja rohkaisevat. Parasta tukea yleensä saadaan omalta äidiltä ja isoäidiltä. Kouluissa syrjinnälle yritetään tehdä jotain, mutta keinot ovat usein riittämättömiä.
Kaikenlainen erilaisuus voi johtaa syrjintään ja kiusaamiseen. Erilainen pukeutuminen, erilaiset tavat, erilainen kodin normisto - kaikki tämä voi laukaista syrjintää.
Nuorten toive on: Saisi olla rauhassa, voisi olla mikä oikeasti on, ei tarvitsisi piilotella eikä peitellä itseään eikä ajatuksiaan.
