Sateenkaariperheet ry: Sateenkaariperheiden lapset uhrattiin

Äärimmäisen hyvä kysymys! Olisiko niin että hlbti-kumppanuus on puolueilla kuitenkin vain skin deep? Minusta huolestuttavinta on kuitenkin se viesti, minkä tämä puute antaa ulospäin: hallituspuolueet nöyrtyvät fundamenttalistien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnälle. Tällaisia viestejä ei poliittisesta ilmastosta juuri nyt puutu. Pidän annettavaa viestiä katastrofaalisena kun jokainen syrjivä puheenvuoro julkisuudessa pitäisi järjestelmällisesti ja ehdoitta torpata.

En ymmärrä, miten Vihreät ja Vasemmistoliitto voivat allekirjoittaa hallitusohjelman, jonka nimi on "Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi", ja jonka mukaan "Suomessa kaikki ovat samanarvoisia ... seksuaalisesta suuntautumisesta ... riippumatta", kun siitä samaan aikaan on jätetty pois yhdenvertainen avioliittolaki. Avioliittolain uudistus oli keskeinen ja näkyvä osa kummankin vaalikampanjaa, mutta hallitusneuvotteluissa puolueet ovat ostaneet ministerisalkkunsa Päivi Räsäseltä samaa sukupuolta olevien parien yhdenvertaisuuden kustannuksella.

Lupaus lakialoitteesta eduskunnassa on ontto - sekä Paavo Arhinmäki että Ville Niinistö tietävät erittäin hyvin, että kansanedustajien lakialoitteet säännönmukaisesti haudataan valiokuntiin, jossa ne kuolevat vaalikauden lopussa. Näin kävi viime vaalikaudella mm. Oras Tynkkysen lakialoitteelle sukupuolineutraalista avioliittolaista. Lakialoite pääsee täysistunnon käsittelyyn vain, jos sillä jo lähdössä on sata allekirjoittajaa, jolloin myös sen hyväksyminen on varmaa. Hallituksen ohjelmaan kirjattu hallituksen esitys yhdenvertaisesta avioliittolaista olisi pakottanut kansanedustajat ottamaan täysistunnossa kantaa esityksen puolesta tai sitä vastaan - nyt moni jättää jollain verukkeella aloitteen allekirjoittamatta, jolloin siitä ei tarvitse edes äänestää.

Olen todella syvästi pettynyt Vihreiden ja Vasemmistoliiton hallitusneuvottelijoiden toimintaan. Heillä olisi ollut mahdollisuus saada yhdenvertainen avioliittolaki hallitusohjelmaan, mutta he myivät puolueidensa tavoitteen Kristillisdemokraateille. Vihreät ja Vasemmistoliitto pettävät äänestäjiensä luottamuksen, jos ne lähtevät hallitukseen tällä ohjelmalla.

Mielenkiinnolla jään odottamaan hallituspuolueiden korulauseita Helsingin Pride -tapahtumissa. Nyt mm. Vihreillä ja Vasemmistoliitolla olisi ollut tilaisuus viedä läpi yhdenvertainen avioliittolaki, ja ne jättivät sen käyttämättä. Sitä eivät korulauseet muuksi muuta.

Uutiseen "Vihreät aikovat tehdä lakialoitteen..." (18.6. klo 6:04) kirjoitin perusteellisemmin tilanteesta yhdenvertaisen avioliittolain suhteen.

Tässä lyhyet pointit:

(1) eduskunnasta ei löydy enemmistöä lain taakse, joten vasureilla ja vihreillä ei ollut tilaisuutta "viedä läpi yhdenvertainen avioliittolaki", kuten "mie" edellä arvioi.
(2) kokoomuksen, pääministeripuolueen, eduskuntaryhmän enemmistö vastustaa lainmuutosta, joten tavoitteen puuttuminen hallitusohjelmasta ei ole vain KD:n "ansiota",
(3) asian edistäminen lakialoitteella on mahdollista, jos hallituspuolueiden - pl. KD - eduskuntaryhmät sopivat aloitteen ottamisesta käsittelyyn,
(4) parisuhdelaki syntyi lakialoitteen perustalta niin, että samalla, kun eduskunta hylkäsi aloitteen, se antoi hallitukselle valmistelutehtävän, joka johti hallituksen esitykseen ja parisuhdelain hyväksymiseen syksyllä 2001,
(5) vastaavalla menettelyllä avioliittolain muutos olisi hyväksyttävissä seuraavalla vaalikaudella, jos eduskunnasta silloin löytyy enemmistö lain taakse.

Jorma:

1) Eduskunnasta olisi voinut löytyä enemmistö hallituksen esityksen taakse, lakialoitteen taakse sitä ei löydy. Vasemmistoliitolla ja Vihreillä olisi ollut mahdollisuus saada hallituksen esitys hallitusohjelmaan, mutta ne jättivät tilaisuuden käyttämättä.
2) Kokoomus kannattaa puoluekokouksen päätöksellä sukupuolineutraalia avioliittolakia. Kataisella ei olisi ollut ongelmia hyväksyttää asiaa hallitusohjelmaan, jos Vasemmistoliitto ja Vihreät olisivat pitäneet siitä kiinni.
3) Tällaisesta menettelystä ei sovittu, vaan aloitteen eteneminen riippuu normaalin käytännön mukaisesti siitä, allekirjoittaako sen sata kansanedustajaa.
4 ja 5) Tällainen menettely on tarpeeton - avioliittolain muutos olisi ollut hyväksyttävissä jo tällä vaalikaudella, mutta Vasemmistoliitto ja Vihreät jättivät tilaisuutensa käyttämättä.

Mie:

Niin, "olisi voinut löytyä". Kävin vaalien jälkeen läpi vaalikoneiden vastaukset niiltä osin, miten valitut kansanedustajat ovat vastanneet kysymykseen yhdenvertaisesta avioliittolaista ja sateenkaariparien yhdenvertaisesta - ns. ulkoisesta - adoptio-oikeudesta.

Avioliittolain muuttamisen taakse ei löydy enemmistöä, vaikka vastaamatta jättäneet laskettaisiin kannattajiksi.

Adoptio-oikeuden suhteen piuntit ovat tasan.

Kolmen puolueen, perussuomalaisten, keskustan ja KD:n, eduskuntaryhmät ovat molempien suhteen täysin tai lähes kokonaan kielteisiä.

Ratkaisijan asemassa on kokoomuksen ryhmä. Sen enemmistö vastustaa avioliittolain muuttamista, ja adoption suhteen jakauma on fifty fifty.

Arvioni on, että ainakin osa kokoomusryhmässä avioliittolain muutosta vastustavista voi olla valmis asian saattamiseen valmisteltavaksi lakialoitteen kautta, jos - kuten oletan - puoluejohto on tällä kannalla. Puoluejohdon tukena on puoluekokouksen päätös, joka tosin syntyi varsin tasaväkisen äänestyksen jälkeen tilanteessa, jossa runsas kolmannes puoluekokousedustajista oli salissa asiasta päättämässä.

Mulle jäi vähän epäselväksi, miten tämä sukupuolineutraali avioliitto asian lykkääntyminen kohdistuu sateenkaariperheiden lasten oikeuksiin.

Voisitko Juha Jämsä vähän valoittaa tätä asiaa täällä?

Jäin HS:n mielipidekirjoituksen luettuani ihmetelemään asiaa H. Moilasena.

Juha Jämsä pyysi minua siirtämään hänen kirjoittamansa kommentin tähän keskusteluun.
Juhani V.

*************

Onko oikein, että joidenkin lasten vanhemmat saavat mennä naimisiin, ja toisten lasten vanhempien parisuhde vain rekisteröidään? Miltä tämä kuulostaa lasten korviin? Rekisteröidyssä parisuhteessa ei ole myöskään mahdollista automaattisesti ottaa puolison sukunimeä. Yhteinen sukunimi vahvistaisi useissa perheissä lasten ja vanhempien perhe-identiteettiä, yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Sateenkaariperheet toimivat joskus myös sijaisvanhempina. Nykyinen tilanne aiheuttaa ongelmia sateenkaariperheeseen sijoitetulle lapselle. Monesti pitkäaikaisten sijoitusten päätteeksi lapsi adoptoidaan perheeseen, jossa hän on ollut pitkäaikaisesti sijoitettuna. Samaa sukupuolta olevan parin hoidossa olleelle lapselle pitäisi kuitenkin nykylainsäädännön mukaan etsiä jälleen uusi koti ja aiheuttaa sijoitetulle lapselle jälleen uusi ja täysin turha siirto toiseen perheeseen tai, todennäköisemmin, laitokseen.

Avioliiton kautta suomalaisen sateenkaariperheen asema perheenä selkenisi myös ulkomailla. Se, miten ulkomaiden lainsäädäntö suhtautuu Suomessa virallistettuihin parisuhteisiin, ei ole suomalaisen lainsäädännön käsissä.
(Se on sitä vastoin niiden suomalaisten poliitikkojen käsissä, jotka toimivat EU:ssa ja globaaleissa järjestöissä.) On kuitenkin selvää, että jos samaa sukupuolta olevien parien suhteet virallistetaan Suomessa tasapuolisesti avioliittolainsäädännön kautta, on perheen asema kiistattomampi ulkomaillakin. Tällä hetkellä sateenkaariperheiden juridiset suhteet muuttuvat usein kun Euroopan sisäinen raja ylitetään.
Jossakin maassa sinulla on puoliso, toisessa ei. Täällä sinulla on juridinen vanhempi, täällä ei.

Juha Jämsä

Kiitos!

Harmi, ettei HS:n mielipidekirjoitusten maximi pituus sallinut asian laajempaa avaamista siinä yhteydessä.