Mapplethorpin kuvat: eroottisuusmittari ei värähdä

  • Näkökulma
  • Näkökulma
  • vaeltaja2006
  • 10
Leather Crotch, 1980 Lehdistökuva

Kiasman näyttelyä on perusteltu monin tavoin, esim. ”kuvissa on kauneutta ja eroottisuutta”. En ole käynyt näyttelyssä, mutta vuosikymmenien mittaan olen hankkinut monta Mapplethorpe-kuvakirjaa. Kaikki ne ovat unohtuneina jossain vintillä. Erotiikkamittari ei koskaan värähtänyt. Kirjahyllyyn on jäänyt vain sellaisia kirjoja, joilla arvelen olevan käyttöarvoa jatkossakin.

Hesarissa kriitikko Veikko Halmetoja kysyy: ”Miksi Mapplethorpe?”, mutta samalla vastaa, että näyttely kannattaa katsoa yleissivistyksen vuoksi. Mapplethorpe on osa taidevalokuvan kaanonia. Näyttelystä on kuulemma jätetty pois shokeeraavimmat valokuvat. Kuvat ovat kauniita ja musta mieskin näyttää lähes jumalpatsaalta. Niille, jotka etsivät kauneutta tai haluavat elää tässä ajassa, näyttelyllä on annettavaa.


Mapplethorpe kuvasi miehen alastomuutta heti siitä alkaen, kun alastomuus USAssa julistettiin sallituksi vuonna 1968. Hän kuvasi alastomia nuorukaisia, merimiehiä, kusevia nahkamiehiä, mastereita ja orjia sekä mustia miehiä, joilla oli kalut kuin aasilla (vertaus raamatusta!).

Mapplethorpen elämäntarinassa on erotiikkaa enemmän kuin hänen tyylitellyissä kasvo- ja genitaalikuvissaan. Hän syntyi 1947 Queensissa katoliseen perheeseen, joka sunnuntaisin raahasi lapsilaumansa pakolliseen messuun. Oli kolme veljeä ja kaksi sisarta. Jostain syystä hänestä kuitenkin tuli kapinoiva. Perheen hurskaus ja tekopyhyys saivat hänet lähtemään omille teilleen jo 16-vuotiaana. New Yorkissa hän voi elää homona. Haaveena oli kuvanveistäjän ammatti, esikuvina italialaiset mestarit. Mullistava mielenmuutos oli Stonewallin tapahtumaketju kesällä 1969. Kun hän vuonna 1971 valmistui taidekoulusta, syntyi kuva ”Julius of California”, mies yläosa paljaana, vyö auki, kädet etumuksen päällä.

Ensimmäinen näyttely kaksi vuotta myöhemmin New Yorkin Light Galleryssa toi mainetta etenkin homopiireissä. Siellä olivat jo ensimmäiset kuvat nahkamiehistä. Kuvissa hän teki tutkimusretkiä miehen kehoon. Mapplethorpe etsi mallejaan New Yorkin nahka- ja fetissipiireistä. Hän vietti paljon aikaa niissä ympyröissä. Yö yön jälkeen hän vaelteli niissä ”temppeleissä”, joissa haisi nahalta ja miesten asusteina olivat saappaat ja chapsit. Siellä hän myös sai kokea sen, että kipu ja seksin huuma ovat sukulaistunnetiloja. Malleilla oli nimet: Ajitto, Marty, Andre, Gen Thomas ja muita.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Viime päivinä on puhuttu paljon hänen ystävästään Patti Smithistä (synt. 1946). He olivat tutustuneet 1960-luvun lopulla. Pattista kerrotaan, että hän oli lesbo, vaikka myöhemmin avioituikin. Heidän välilleen syntyi lämmin keskusteluyhteys. Mapplethorpe teki monia muotokuvia naisista, mutta jossain kirjoitettiin, että ne kuvat edustivat konservatiivisia 50-luvun tyylejä. Mapplethorpe ei innostunut naisista.

Ehkä eroottisimpia ovat hänen tarkat kasvikuvansa. Niissä kukat tyrkyttävät omaa penistään törkeän julkeasti.Eroottisia aajatuksia voi lähteä liikkeelle myös viinirypäleiden, melonien ja muiden hedelmien kuvista.

Vuonna 1986 Mapplethorpe paljasti saaneensa HIV-infektion. Jo vuonna 1978 hän oli paljastanut Andy Warholille, että hän monta kertaa vuodessa teki seksilomamatkoja San Francisoon, jossa oli Amerikan parhaat ”markkinat”. Mapplethorpe kuoli maaliskuun 9. päivänä 1989.

10 kommenttia

muutama korjaus, pahoittelen:

" --un hän vuonna 1971 valmistui taidekoulusta, syntyi kuva ”Julius of California”, mies yläosa paljaana, vyö auki, kädet etumuksen päällä."

Mapplethorphe valmistui 1966 Pratt Instutute, Brooklyn mainos-suunnittelijaksi. Tämän jälkeen hän jatkoi isän vaatimuksesta sotilaskoulutukseen, jonka jätti kesken ja keskittyi taiteilijanuraansa. Ensimmäiset työt olivat ajan henkeen psykedeelisiä piirustuksia, pian mukaan tuli uskonnollinen (katolinen) kuvasto, 1969 kollaashit leikkeet homolehdistä.

Ensimmäinen soolonäyttely Polaroids hänellä oli vuonna 1973. Untitled (Julius of California) on vuodelta 1971, mutta silloin hän oli siirtymässä kollaaseista polaroideihin.

Patti Smith ei ollut missään elämänsä vaiheesa lesbo, tai edes biseksuaali. Kerran hän kokeilin seksiä naisen kanssa "I tried to make it with a chick once and I thought it was a drag,” she told Bockris. “She was too soft. I like hardness. I like to feel a male chest. I like bone. I like muscle. I don’t like all that soft breast.”
Patti Smith on kyllä rokkitähtenä lesbo-ikoni. Debyyttialbumin Horses avausbiisi Gloria kuvaa naisten(välistä) vapautunutta seksuaalisuutta ja Redondo Beach nuoren tytön itsemurhaa, jonka on tulkittu johtuneen lesborakastavaisten riidan päätökseksi.

Patti Smithin kanssa Mapplethorphella oli suhde joka säilyi Mapplethorphen ulostullessa syvänä ystävyytenä läpi koko 1970-luvun, jonka jälkeen Smith vetäytyi julkisuudesta täydellisesti. He kumpikin ruokkivat toistensa mielikuvitusta, kuvat Patti Smithitä ovat Robertin parhaimpia.

Mapplethosrhe kuvasi paljon naisia, yksi malleista oli kehonrakentaja Lisa Lyon, jonka kanssa syntyi kirja Lady. Kuvissa Lisa Lyon tutkii naiseutta eri sen ilmenemismuodoissa kehonsa kautta. 1980-luvun alussa Mapplethorphe kuvasi kokeilumielessä myös heteropornoa.

Mapplethorphen tuotannossa varsinkin muotokuvat ovat erityisen staattisia, suoraa luvissa toimintaa on hyvin vähän. Aiheet ovat sommiteltu ja valaistu tarkasti, tämä pysähtyneisyys näkyy myös eroottisissa kuvissa. Galleristi Holly Solomon piti Mapplethorphen tuotannossa juuri kukkakuvia merkittävimpinä. Itselleni Patti Smith tutkielmien ohella kukka-aiheet ovat kestäneet Mapplethorphen tuotannossa parhaiten aikaa.

Kommenttia muokattu: 14.03.2015 klo 14:37

Kommenttia muokattu: 14.03.2015 klo 14:40
Uutisessa on viittaus Raamattuun. Olen opiskellut huonosti Raamattuni. Piti ottaa ihan selvää. Viittaus tarkoittaa kohtaa Hesekiel 23 jae 19 ja 20.

Ohessa varmuuden vuoksi linkki, koska aivan kaikilla ei ole sitä hääraamattua pölyttymässä hyllyssään.

http://www.evl.fi/raamattu/1992/Hes.23.html

Kylläpä sitä osattiin olla vauhdikkaita ennenvanhaankin.