John Cagen vaiettu elämä

  • Teema
  • Historia
  • vaeltaja2006
  • 2

John Cagen syntymästä on tänään 100 vuotta. Cage oli yksi viime vuosisadan merkittävistä säveltäjistä, joka etsi uutta tietä eteenpäin. Yksityiselämässään hän ei koskaan tullut täysin kaapista. Taidepiireissä tiedettiin hänen suhteensa tanssija Merce Cunninghamiin ja jotkut tiesivät muistakin miessuhteista. Mutta se oli ns. julkinen salaisuus. Julkisesti asiasta on puhuttu vasta viime aikoina. Kun Cagelta kyseltiin hänen suhteestaan Merceen, hän sanoi vain: ”Minä kokkaan ja Merce tiskaa”.

John Cage oli tavannut nuoren tanssijan vuonna 1938, kun Cage oli Seattlessa tanssituntien harjoituspianistina. Cage oli silloin vielä naimisissa, mutta avioparin kumpikin osapuoli oli ihastunut Merceen. Muutamaa vuotta myöhemmin miespari jo työskenteli kaksin New Yorkissa. Vaimo ei ollut mukana. Muusana oli Merce.

Ennen miesten kohtaamista Cagen sävellykset olivat kuvailevia, kuten ”Viisi laulua kontra-altolle” tai ”Musiikkia puhaltimille”. Merce innoitti 1940-luvun alussa uudenlaisiin sävellyksiin: ””Credo in Us”, ”Amores” tai ”Mysterious Adventure”. Pian tämän jälkeen suhde puolisoon, Xeniaan, katkesi, ja Xenia oli pitkään katkera entiselle miehelleen.

Mutta avioliitto oli ollut ns. vapaa liitto, ja Cagella oli miessuhteita jo 1930-luvulla. Hän löysi ystäviä Santa Monican Palisades-puistosta. Jonkin aikaa hän oli 1930-luvulla myös New Yorkissa ja tutustui siellä mm. arkkitehtiin, joka myöhemmin kertoi, miten Cage oli komea ja kaikki olisivat halunneet seuralaisiksi.

Avioeron jälkeen hän joutui etsiskelemäään itseään, kun normien mukainen heteroseksuaalisuus ei ollut onnistunut. Hän hakeutui psykoanalyysiin, mutta se ei sopinut hänelle, ja myöhemmin hän löysi avun henkilökohtaisiin ja taiteellisiin ongelmiin Zen-buddhalaisuudesta.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Kokeellisen, modernin säveltäjän yksi ongelma on toimeentulo. Sävellyksiä tilataan harvoin. Vuonna 1948 Cage liittyi Black Mountain Collegen tiedekuntaan Pohjois-Carolinassa, ja työskenteli muutaman tunnetun säveltäjän kanssa. Niinä aikoina 1952 syntyi mm. teos 4´33”. Monet konserteista, joita Cage järjesti, olivat itse asiassa eräänlaisia performansseja. Oli puheosuuksia, Merce tanssi ja oli muusikoita, mutta musiikki oli yllättävää ja erilaista. Vuonna 1953 he perustivat Merce Cunningham Dance Companyn, joka mahdollisesti yhä on elossa.

John Cage eli maailmassa, joka tuohon aikaan leimasi rikolliseksi hänen olemassaolonsa perusasian, seksuaalisuuden. Oli oltava kaapissa ja hiljaa. Taidehistorioitsija Jonathan D. Katz pohtii, oliko hiljaiselo ja kaappi yhtenä syynä siihen, että John Cage myös musiikissaan korosti hiljaisuutta. Kappale 4´33” on hiljaisuutta esiin nostava kappale.

Cage oli esikuvana nyttemmin suosion saaneelle äänimaisema-tutkimukselle. 1977 ilmestyi R. Murray Schaferin kirja The Tuning of the World. Siinä pohditaan äänimaiseman merkitystä, ja analysoidaan hiljaisuutta. Suomessa äänimaisemien tutkimus alkoi 1990-luvulla. Perinteiseen puistokruisailuun hämärän aikaan liittyy myös paljon hiljaisuutta ja pieniä ääniä: lähestyvät askeleet, yskähdys, vaimeaa puheensorinaa, luonnon hiljaisuutta, tuuli, etäinen kaupungin melu. Se oli myös John Cagen maailmaa Palisades-puistossa.


Myöhempinä vuosinaan Cage opetti ja matkusteli. Hän kävi myös Viitasaaren nykymusiikkitapahtumassa vuonna 1983. Festivaalin taiteellinen johtaja Jukka Tiensuu oli onnistunut saamaan Cagen Suomeen. Ylen nettisivulla kurssilaiset muistelevat tapahtumaa. Cage oli kiinnostunut sienistä ja teki hyvää sienipastaa. Koulutuskeskuksen pihalla oli pieni vastamielenosoitus, kun ajeltiin autolla ympyrää ja soitettiin rokkia – kovaa.

http://yle.fi/musiikki/klassinen/juttuarkisto/john_cage_viitasaarella_1983_-_saveltaja_juhani_nuorvala_muistelee_37228.html

John Cage eli viimeiset 50 vuottaan New Yorkissa, ja hänessä ruumiillistui kaupungin avantgarde. Pariskunnan yksityiselämästä on vaikea löytää kuvauksia. Cage kuoli Manhattanilla 1992. Tänä iltana alkaen klo 19.03 Musiikkitalon ravintolassa on John Cage –teemailta, joka radioidaan ja lähetetään videona netissä. Sinne voi lähettää myös yleisökysymyksiä säveltäjästä. Yleisöllä on tapahtumaan vapaa pääsy.

http://yle.fi/radio1/musiikki/john_cage_100_vuotta_-teemailta_-_yleiso_on_lampimasti_tervetullut_musiikkitalon_ravintolaan_37196.html

Videolähetys

http://yle.fi/musiikki/klassinen//live/

John Cage oli sieniasiantuntija. Hän oli perustamassa 1962 New Yorkin sieniseuraa. Tässä lounaslautasella on sienimuhennosta minuuttipihvillä. John Cage olisi jättänyt minuuttipihvin pois, koska hän oli vegetaristi. Mutta Suomessa on hyväksyttävä pihvit, kun on minuuttipihvien tarjousviikot.

2 kommenttia

John Cagen ja Merce Cunninghamin yhteistyö ja elämä on dokumentoitu kauniisti Elliot Caplanin "Cage/Cunningham" (1991, DVD 2007) elokuvaan. Taiteilijanparin elämäntyö lienee heidän henkilökohtaista elämää merkittävämpi.
Cage kohdalla "vaikeneminen", tekijän poissaolo ja hiljaisuus olivat toki keskeisiä elementtejä. Yksi tulkinta voi olla tuo Katzin esittämä kaappiteoria tai homofobia, usein homotaiteilijoita tulkitaan pinkkilasit päässä.

--

Jonathan Katzin kiinnostava essee kokonaisuudessaan;

http://www.queerculturalcenter.org/Pages/KatzPages/KatzWorse.html
Jutussa kuvattu metsän hiljaisuuskin on käynyt osittain niukaksi luonnonvaraksi. Muuriaikaina Berliinin Tiergartenin hiljaisuudessa kuuli kaukaa idästä raitiovaunujen kitinän. Rajamiesten latausäänet olisivat kyllä kuuluneet, mutta onneksi en koskaan sellaista kokenut, saati sitten yötä repivää sarjaa.