Helsingin Sanomissa nostettiin eilen Tom of Finland suomalaisten suurmiesten joukkoon: Gallen-Kallelan, Aallon ja Wirkkalan rinnalle. Taidehalliin tulee ensi vuonna Tomin suurnäyttely. Taidehallin johtajan Jan Försterin mukaan ehkä vain Tove Jansson on maailmalla yhtä tunnettu kuin Tomppa. Ulkomailla kirjakaupoissa pistäytyvä löytää varmuudella Tom of Finland -kirjoja, mutta yhtä varmasti sieltä ei löydy Gallen-Kallela -kirjoja.
Hesarin lukijakommenteissa näkyi vahva ärtymys. Ns. heteromaailmassa ei edelleenkään hyväksytä ajatusta maailmankuulusta suomalaisesta homotaiteilijasta. Mielipiteensä ilmaisseiden mukaan kynän jälki on hyvää, mutta totisesti se ei ole vakavasti otettavaa taidetta. Pieni vähemmistö yrittää vain nostaa omaa häntäänsä. Tomia syytetään myös siitä, että hän teki shokeeraavia kuvia. Todellisuudessa elinaikanaan Tom of Finland ei ehtinyt shokeerata. Homoyleisö otti kuvat vastaan kiinnostuneena ja innostuneenakin. Shokeerautuminen alkoi vasta, kun homoihin vihamielisesti suhtautuvat saivat nähdäkseen mies-kuvia vuodesta 1990 lähtien.
Tomin merkitystä arvioitaessa ei kannata kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Tomin merkitys on hänen koko elämänkaaressaan homotaiteilijana. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat käyneet kansainväliseen kansalaisoikeustaisteluun, joka ei eroa vastaavasta mustien kansalaisoikeustaistelusta Amerikassa 50 vuotta sitten. Tom on saanut lukemattomat ihmiset tuntemaan ylpeyttä omasta itsestään. Häpeällä ja raamatulla ei enää pysty lyömään homoväestöä.
Tom of Finland vaikeni itsestään hyvin pitkään. Hän oli antanut lyhyitä haastatteluja Seta-lehdelle ja Puskaradioon 1980-luvulla, mutta ensimmäisen kerran hän istui pitempään kertomassa itsestään 70-vuotispäivän lähestyessä huhtikuussa 1990. Haastattelu julkaistiin fetissikerho MSC Finlandin kerholehdessä Prätkäpostissa toukokuun 1990 alussa, kun Tom täytti 70 vuotta. Olihan Tom kerhon kunniajäsen. Pian sen jälkeen Ilppo Pohjola haastatteli Tomia dokumenttielokuvaansa varten. Elokuva valmistui 1991, nimenä Daddy and the Muscle Academy. Syksyllä 1990 Image-lehti kertoi ensi kertaa Tomista suurelle yleisölle. Pohjana oli Prätkäpostin haastattelu. Vuonna 1992 ilmestyi Tomin elämäkerta, tekijänä amerikkalainen F. Valentine Hooven III.
Julkaisemme nyt MSC:n Prätkäpostissa ilmestyneen haastattelun kokonaan. Pohjana on neljä tuntia kestänyt haastattelu. Tom kärsi jo silloin keuhkojen laajentumasta ja hengitysongelmista. Kahden tunnin jälkeen hän joutui keskeyttämään ja hengittämään lääkesumutteita. Ranneliikkeessä on kuunneltavissa osa haastattelusta alkuperäisinä ääniklippeinä.
Tässä yksi ennen julkaisematon haastatteluosuus. Tom puhuu nopeasti. Hänellä on harvinaisen matala bassoääni. Puhe rönsyilee ja mukana on paljon elävoittäviä pikku tapahtumia ja muistumia. Tässä jaksossa sota on ohi ja on aloitettava siviilielämä
Helsingin Sanomien lauantaiessee Tompasta
Tom of Finland kertoo itse elämästään taiteilijana