lepakkolaakso.net
Tunnus    Salasana    
  


ranneliike.net
kimmoliisa.net
Palveluoppaassa mukana
Decoart sisustustaulut
Decoart on käsintehtyihin sisustustauluihin erikoistunut myymälä ja nettikauppa. Paljon kokoja, värejä ja aiheita, enimmäkseen abstraktia käyttötaidetta. Öljyväritöitä alkaen 60 e. Tervetuloa katsomaan sopivia vaihtoehtoja satojen taulujen valikoimasta!

Jutut viimeisen seitsemän vuorokauden ajalta

Jutut viimeisen seitsemän vuorokauden ajalta, yhdellä sivulla. Saat luettavaksesi haluamasi viikon arkiston valitsemalla vuoden ja viikon oikean reunan valikosta.

Unkari: Terrroristiryhmä sai pitkät vankeusrangaistukset

Äärioikeistolainen ja kansallismielinen terroristiryhmä rakenteli pommeja ja räjäytteli niitä keskeisten vasemmistopoliitikkojen talojen vierellä. Kaksi pommia heitettiin Budapestin homobaareihin. Eilen 17 terroristin ryhmän johtaja György Budaházy sai 13 vuotta vankeutta.

"Unkarilaiset nuoliristiläiset" -niminen terroristiryhmä toimi aktiivisimmin vuosina 2007-2008. Molotovin cocktaileilla yritettiin pelotella hallituspuolueiden johtoa. Pommeja räjähteli puoluetoimistojen vierellä ja poliitikkojen kotien lähellä. Siinä sivussa poltettiin kommunistien vapaa-ajanviettopaikka ja räjäytettiin pankkiautomaatti varainhankintamielessä. Kaksi pommia heitettiin homobaareihin. Toinen niistä oli vaarallinen, koska sisällä oli ihmisiä ja pommi ja savu sulkivat uloskäynnin. Budapestin Priden yhteydessä kerrottiin ,että poliisi oli pidättänyt pommeja askarrelleet miehet reitin varrella. Nyt oikeudenkäyntiuutisissa sellaista ei mainittu.

Terroristiryhmä oli aatteellisesti lähellä äärikansallista Jobbik-puoluetta. Käräjäsali oli täynnä terroristijohtaja Budaházin kannattajia, ja kun hänet tuotiin sisään, hän lausui ääneen: "Vapaus" ja sai raikuvat applodit. Heille Budaházy oli sankari. Kun kerrottiin, että terroristeille tullaan vaatimaan kovennettua rangaistusta, alkoi huutaminen ja metelöinti. Välillä laulettiin kansallishymniä. Ulkona odottavat alkoivat tulla väkisin sisään ovien läpi. Budaházyn tärkein puolestapuhuja on ollut Jobbik-puolueen europarlamentaarikko Krisztina Mordvay. Hän joutui suukopuun tuomarin kanssa. Sali jouduttiin epäjärjestyksen vuoksi tyhjentämään.

Terroristiryhmässä oli sotilaallinen kuri ja hierarkia. Sen vuoksi tuli kovennettu rangaistus. Budaházy oli ollut kaksi vuotta tutkintovankeudessa ja vuoden kotiarestissa ja ne lyhensivät hänen vankeustuomiotaan. Yhteiskunnallisiin asioihin hän ei saa osallistua kymmeneen vuoteen, joten hän ei pääse vaikuttamaan seuraaviin vaaleihin.

Budaházyn suvun historia ulottuu menneisyyteen, 1300-luvulle saakka.

(Lähde: Népszabadság-lehti)


» Jutun oma sivu
Piispat: Homopareille ei kirkkovihkimistä eikä avioliitoille siunausta

Sami Mollgren • 31.08.2016 17:11 • 11 kommenttia. UUTISET: YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA • KOTIMAA

Helsingin tuomiokirkossa ei vielä toistaiseksi vihitä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko pitää avioliittoa jatkossakin vain miehen ja naisen välisenä liittona. Papit eivät saa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliitton tai siunata näiden avioliittoa, kun avioliittolaki uudistuu 1.3.2017.

Pappi tai seurakunnan muu työntekijä voi kuitenkin rukoilla maistraatissa avioliiton solmineiden puolesta. Tätä varten piispainkokous antoi helmikuussa pastoraalisen ohjeen vapaamuotoisesta rukouksesta.

Kirkon piispainkokous antoi keskiviikkona kirkolliskokouksen siltä pyytämän selonteon voimassa olevasta avioliitto-opista seurakuntien ja papiston tueksi avioliittolain uudistumista 1.3.2017 silmällä pitäen.

Kirkon tiedotteen mukaan avioliittolain muutos ei muuta kirkon oppia avioliitosta naisen ja miehen välisenä liittona, eikä uudistus myöskään vaikuta papin oikeuteen vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Kirkko muistuttaa, että avioliittoon vihkimisestä evankelis-luterilaisessa kirkossa määrätään kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa, ja näiden mukaan papin tulee vihkiminen toimittaa. Tiedotteen mukaan tämä koskee myös avioliittoon siunaamista.

- Avioliittoselonteon tavoitteena on selkiyttää avioliittolain muutokseen liittyvää keskustelua kirkossa, todetaan asiaa koskevassa tiedoteessa.

Keväällä kävi ilmi, että papin avioliittoon vihkimän homoparin liitto on juridisesti pätevä, vaikka se onkin vastoin kirkon käsitystä avioliitosta. Mikäli pappi vihkii homoparin, käsitellään tapaus hiippakunnassa ja pappia mahdollisesti rangaistaan. Avioliiton juridiseen voimassaoloon toimenpiteillä ei kuitenkaan ole vaikutusta.



» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Panu Mäenpää: Voitaisiin tuoda enemmän esiin niitä upeita tarinoita siitä, miten hyvin myös menee välillä

Camille • 30.08.2016 18:15 • 3 kommenttia. IHMISIÄ JA ILMIÖITÄ • KOTIMAA

Panu Mäenpää aloitti Seta ry:n puheenjohtajana vuoden 2015 alussa.
Setan puheenjohtajana vuoden 2015 alusta lähtien toiminut Panu Mäenpää ei aio pyrkiä kahden vuoden jatkokaudelle. Ranneliike.netille antamassa haastattelussa Mäenpää kommentoi luopumispäätöstään, ja hän samalla summaa kulunutta runsasta puoltatoista vuotta.

Mäenpää kertoo, että syksyllä 2014 ehdokkaana ollessaan hänellä oli järjestön uudistamista ajatellen kolme päämäärää: nuorisotoiminta, viestintä ja tiedottaminen sekä varainhankinta.

- Nuorisotoiminnassa koen onnistuneeni erinomaisen hyvin lähinnä myös sen takia, että olen saanut tehdä töitä Lotte Heikkisen kanssa. Hän on varmasti yksi Setan suurimpia voimavaroja, koska hänellä on edunvalvonnallinen puoli hallussa, ja hän osaa myös todella hyvin asiansa ja hoitaa meidän ihmisoikeuskärjet eteenpäin. Siinä mielessä kyllä myös Setan nuorisotoimikunnan asemaa olen pyrkinyt vahvistamaan tämän puolentoista vuoden ajan. Ja olen tosi tyytyväinen siihen, että se on voimistunut.

- Viestinnässä... Sanoisin, että olen onnistunut siinä, että Seta on saanut tosi paljon näkyvyyttä tässä minun kauteni aikana. Mä koen, että siinä mielessä olen onnistunut viestimään järjestöä ja ehkä myös nostamaan profiilia aika paljon, ja myös nostamaan Setaa erilaisiin keskusteluihin ja tekemään erilaisia avauksia sellaisissa paikoissa missä Seta ei ehkä ole vielä aikaisemmin ollut.

- Eniten minua jää kalvamaan se, että varainhankintaan ei ole ollut aikaa keskittyä. En ole myöskään saanut oikein meidän hallitusta siitä innostumaan siinä määrin, kun mä toivoisin, että me oltaisiin oltu siitä innostuneita.

Jatkokauden tavoittelusta luopumiseen Mäenpää kertoo olevan monta syytä.

- Yksi varmaan suurin syy miksi mä koen, että mä olen tietynlaisen projektin saattamassa loppuun on, että uuden järjestöstrategian tekeminenhän on ollut mulla tässä oikeastaan päätehtävänä koko kaksi vuotta, ja nyt ollaan loppusuoralla sen kanssa.

- Sen yhteydessä mulla on ollut ihan mahtava tilaisuus tavata todella paljon meidän jäsenjärjestöjen ihmisiä ja kerätä tietoa siitä, mitä he odottavat keskusjärjestöltä - ja mitä toivovat tietysti koko tältä järjestöltä. Sieltä se viesti on ollut aika vahvasti semmonen ehkä kansalaisjärjestöön ja palvelujärjestöön painottuva.

Mäenpää kertoo olevansa samoilla linjoilla. Hänen mielestään Suomessa on useampiakin vahvoja ja hyvin resursoituja ihmisoikeusjärjestöjä, kuten Ihmisoikeusliitto ja Amnesty. Hän myös kehuu toimijoiden välistä yhteistyötä, ja sitä että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevaa työtä tehdään voimalla.

» Setalla on suuri mahdollisuus nousta sellaiseksi merkitykselliseksi kansalaisjärjestöksi, joka tarjoaa mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön ja osallisuuteen »
- Minusta Setan tulisi nyt keskittyä sellaiseen tietynlaiseen kansalaisjärjestö- ja palvelupuoleen. Mä näkisin, että Setalla on suuri mahdollisuus nousta sellaiseksi merkitykselliseksi kansalaisjärjestöksi, joka tarjoaa mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön ja osallisuuteen.

- Tässä me ehkä ollaan vähän eri linjoilla sitten mun hallituksen kanssa. Heillä on ehkä enemmän painotus siellä ihmisoikeusjärjestökehittämispuolella ja mä taas näkisin tän kansalaisjärjestön ja palvelujärjestön kehittämisen vahvuutena. Siinä mä koen, että me nähdään vähän sama asia eri näkökulmista. Siksi mä ajattelin, että on ehkä parempi, että tilalleni tulee joku, joka haluaa lähteä kehittämään enemmän sitä ihmisoikeusasiantuntijajärjestöpuolta.

Teillä on siis ollut mielipideristiriitaa tässä asiassa?

- Mulla oli vahva näkemys tässä ja siitä näkemyksestä oltiin toisilla suunnilla. Mä näen, että on tärkeätä, että Setalla on semmonen puheenjohtaja, joka voimallisesti uskoo siihen, mitä hän vie eteenpäin. Koen, että mä haluan antaa jollekin toiselle mahdollisuuden siihen.

Mitkä olet kokenut omiksi vahvuuksiksi Setan puheenjohtajan tehtävässä?

- No jos lähdetään ensiksi nautinnon kautta. Mistä olen nauttinut eniten. Ihan täysin häpeilemättä mä olen nauttinut todella paljon näistä jäsenjärjestöjen tapaamisista ja jäsenten tapaamisesta ja Suomen kiertämisestä. Jos ajatellaan semmosia, että mitkä on ollut niitä voimapillereitä itselle, niin on ollut aina, kun mä olen päässyt tapaamaan jotain jäsenjärjestöä Joensuussa tai Jyväskylässä tai Rovaniemellä tai Tampereella ja nimenomaan nähdä se mieletön massa ihmisiä, jotka tekee vapaaehtoistyönä tietysti niin kuin itsekin teen tätä vapaaehtoistyönä, mutta sitten ihan siellä todella konkreettisella tasolla. Ja se mieletön draivi mikä niillä ihmisillä on toisten ihmisten auttamiseen niin se on ollut aivan ihanaa.

- Toinen sitten mistä mä olen nauttinut ihan hirveästi on ollut tietysti se, että mä olen tutustunut Setan toimiston asiantuntijoihin ja vaikka he ovat palkkatyössä, niin eihän siellä kukaan ole ilman, että heilläkin on hyvin vahva tämä ihmisoikeusajamistausta niin nämä on ollut varmaan yksittäiset todella isot.

- Sitten semmonen aivan mahtava ihan tämmönen henkilökohtaisen kehittymisen ja nautinnon paikka on ollut esimiehenä toimiminen, eli mullahan on ollut siinä mielessä vähän sellaiset upeat bakkanaalit, että mä sain olla ensiksi Aijan esimies, joka on piinkova asiantuntija ja luotsannut Setaa pitkään ja sitten oli vielä mahdollisuus tämmöseen tietynlaiseen transitioon uudenlaiseen Setaan ja siihen hankkia uusi luotsaaja. Ja se on ollut Kerttu Tarjamo, joka täytyy sanoa, että varmasti yksittäisistä ihmisistä hänen kanssaan päivittäistä asiointia tulen kaipaamaan, koska hänen osaamisensa on ihan mieletöntä. Lisäksi hän on ihmisenä todella mukava.

- Nämä on olleet sellaisia, jotka olen kokenut todella kivoiksi.

- Tietysti se, että mä olen tässä asemassa päässyt erilaisiin kontakteihin ihmisten kanssa, joita mä en varmaan normaalisti tapaisi - ja se, että on päässyt keskustelemaan näistä asioista ja myöskin tapaamaan valtionhallinnossa ja yksityiselläkin puolella ihmisiä, jotka haluaa auttaa ja haluaa tulla tähän liikkeeseen mukaan.

- Ne on semmosia voiton hetkiä.

- Vahvuuksina tähän työhön mulla on ollut nimenomaan se, että mä nautin ihmisten tapaamisesta ja mä haluan tehdä töitä. Jossain vaiheessa mä sainkin sellaista palautetta hallitukselta, että mä oon liian aktiivinen ja että mä teen liikaa. Sanoin, että en voi ottaa sitä negatiivisena palautteena, että kyllä mä oon tehny varmasti aika paljon hommia, mutta kaikki on tehty sen takia, että mä olen nauttinut siitä.

Mikä sitten olisi ollut parempi kuin olla liian aktiivinen? Miten heidän mielestään sinun olisi pitänyt toimia?

» usean mielestä mä olen liian iloinen ja mä olen liian positiivinen ja annan liian positiivisia kommentteja »
- Sellaisia kummallisia kommentteja tietysti mitä olen saanut tässä matkan varrella tältä meidän omalta järjestökentältä ihan yleisemminkin on ollut tietysti se, että usean mielestä mä olen liian iloinen ja mä olen liian positiivinen ja annan liian positiivisia kommentteja.

- Sitten myöskin sellaista, että voisinko jotenkin ymmärtää niitä ihmisiä, jotka oikeasti kärsii, koska ilmeisesti tämä mun positiivisuus kielii siitä, että mä en ole kärsinyt tarpeeksi niin mä en sitten ymmärrä niitä, jotka oikeasti kärsii. Näihin mä olen sitten yrittänyt kommentoida, että kukaanhan ei minun kärsimyksestäni tiedä kuin minä itse. Ja sitten toisekseen se, että jos perusluonne on positiivinen, niin sitä mä en pysty kyllä valitettavasti lähteä muuttamaan edes Setan puheenjohtajuuden takia.

Selkeästi on siis ollut näkemyseroja hallituksen sisällä, mutta oletko pystynyt toimikautesi aikana kehittämään kuitenkin Setan toimintaa, miten? Ja jos taas joitain asioita ei, niin mitä?

- Yksi isoimmista asioista mitä mä halusin myös lähteä aika nopeasti muuttamaan on se ihmisten kuunteleminen. Koen, että aika paljon oli jäsenjärjestöissä sellaista tunnelmaa, että ei kuunnella ja ei oteta viestiä vastaan. Toivon, että siinä mä olen tai ainakin mulla on semmonen tunne, että siinä mä olen saanut ehkä tilanteen muuttumaan. Että viesti, joka sieltä tulee, vastaanotetaan ja sitä mietitään tosissaan, että millä tavalla pystytään toimintaa muuttamaan, että voidaan olla avuksi niille ihmisille siellä ympäri Suomea.

- Se missä koen vähän epäonnistuneeni - ja missä mulla olisi paljon kunnianhimoa, joka jäi täyttämättä - oli nimenomaan ehkä tää viestinnällinen ja tiedotuksellinen osuus Setassa. Jos ajatellaan, että minkälaisessa maailmassa me nyt eletään missä viestejä tulee kymmeniä tuhansia päivässä ihmiselle ja jotta organisaatio on relevantti ja tulee huomatuksi niin viestinnän täytyy olla ketterää, nopeaa ja reagoivaa ja keskustelevaa. Siinä mä koen, että meidän järjestöllä on vielä paljon tekemistä.

Liiallisesta positiivisuudestaan pyyhkeiden saamiseen viitaten Mäenpää sanoo kokevansa, että hänen työnsä tuloksena Setan äänensävy on muuttunut vähemmän "syyttäväksi".

- Mielestäni hirveän tärkeää on, että myös kaikessa viestinnässä me korostetaan sitä mahdollisuutta kaikkien osallistumiseen.

- Toivoisin, että Seta vielä laaja-alaisemmin avautuisi ajattelussaan siinä mielessä, että me ei estettäisi ketään tulemasta mukaan toimintaan ja vaikka ei välttämättä olisi sellaista henkilökohtaista intressiä lhbti-asioiden ajamiseen niin silti olisit yhtä tervetullut. Ja, että ymmärrettäisiin, että kaikki me emme välttämättä osaa ihan heti puhua oikeasti oikeilla termeillä vaan, että me myös tarjotaan mahdollisuus ihmisille tulla oppimaan ne ja siinä omassa viestinnässä muistetaan, että me ei tuomita liikaa ihmisiä, jotka ei vielä kaikkia niitä nyansseja osaa, jotka meidän järjestössä ehkä pidempään olleet osaa.

Onko ollut jotain selkeitä esteitä Setan kehittämiselle?

- Varmasti kaikissa järjestöissä on olemassa semmonen kahtiajako niiden ihmisten kohdalla, jotka on ollut pitkään järjestössä mukana ja tietyllä tavalla niin kuin tietysti yleensäkin yhteiskunnassa, että ne, jotka ovat pitkään jotain asiaa tehneet, kokevat tarpeelliseksi säilyttää olemassa olevia rakenteita ja ajatusmalleja. Sitten mä taas näen todella vahvasti sen, että meidän täytyy olla valmiita koko ajan myös antamaan tietä uusille asioille, ideoille ja myös sukupolville.

- Sanoinkin joskus, kun aloitin tässä hommassa ja joku kysyi, että aiotko sitten vetää 10 vuotta niin kuin jotkut edeltäjät, niin mä sanoin, että ei, se on pahinta, että jos sitä jämähtää ja sitten yhtäkkiä saa itsensä kiinni siitä, että sanoo, että näin me ollaan aina tehty.

Nuorisotoiminnan ja -toimikunnan kehittämisen Mäenpää näkee tärkeäksi, koska sitä kautta on mahdollista saada jatkuvasti uusia ihmisiä toimintaan.

» Ei ole niin, että uutuus ja nuoruus on aina parasta, mutta kyseenalaistaminen on aina »
- Ei ole niin, että uutuus ja nuoruus on aina parasta, mutta kyseenalaistaminen on aina. Mahdollisuus siihen on suotava. Se on ehkä semmonen varmaan mitä meidän täytyy järjestössä vahvistaa sitä uudistumista.

Sanoit valintasi jälkeen, että on menossa sukupolvenvaihdos, että vanhaa on menossa pois ja uutta tulee tilalle, mutta onko kuitenkin niin, että se vanha polvi jäikin pitämään kiinni paikastaan. Jäitkö vähän jalkoihin siinä?

- No ehkä mä vähän, että ehkä tässä on menossa semmonen muutosvaihe. Ehkä, jos ajatellaan viime vuonna mitä uusia jäseniä meidän hallitukseen tuli niin kuin vaikka Mari ja Emil, jotka on mun ihan suosikkityyppejä siinä omassa hallitustyöskentelyssään niin kyllä mä koen, että varmaan vielä tilaa uusille ja uudenlaisille ihmisille löytyy vahvasti.

Valintasi jälkeen 30.11.2014 toit esille, että Setan tehtävä on tuoda toivoa. Onko Seta onnistunut siinä työssä sinun kautesi aikana vai vieläkö on tehtävää?

- Olen ainakin itse pyrkinyt koko ajan omassa toimessani ja siinä miten mä puhun ja olen, niin siinä mä olen pyrkinyt ja mä uskon, että palautteesta päätellen mä olenkin myös onnistunut. Muistan mun ihan ihkaensimmäisen puhetilaisuuden Setan puheenjohtajana silloin ihan vuoden alussa. Olin yhdessä ministeriön tilaisuudessa puhumassa ja sen jälkeen musta oli annettu sellainen palaute silloiselle pääsihteerille Aijalle, että onpas mukava se teidän uusi puheenjohtaja, että hän puhui kauniisti, eikä syyttänyt ketään.

- Sitä mä olen pitänyt jotenkin sydämessäni, että se on se linja, mitä mä olen halunnut myös tehdä.

Mäenpää pitää tärkeänä nostaa esiin yhteiskunnan korjattavat kohdat, mutta samalla pitäisi huolehtia siitä, että järjestön piiriin on mukana tulla tekemään tavoitteita edistävää työtä. Omalla kohdallaan hän kertoo pyrkineensä siihen.

- Suomea kiertäessäni olen kohdannut mahtavia esimerkkejä toivosta. Tässä järjestössä voitaisiin tuoda enemmän esiin niitä upeita tarinoita siitä, miten hyvin myös menee välillä. On tärkeätä joskus saada semmonen kirkas valo, joka siellä hetkittäin pimeällä tiellä johdattaa.

Olet sanonut, että kaikilla pitäisi olla mahdollisuus päästä vaikuttamaan Setassa. Onko tämä onnistunut vai oliko tähän alunperinkään esteitä?

- On. Ja siis edelleen on. Kyllä mä näkisin, että järjestödemokratian toteutumisen kannalta on tärkeätä, että tulevat edustajakokoukset miettii sitä, että järjestössä on muitakin isoja vaikuttamisen paikkoja kuin edari [edustajakokous]. Että se ei menisi vain siihen, että kerran vuodessa kokoonnutaan yhteen ja siellä jotenkin koko vuoden turhaumat pääsee ulos. Mä näen erityisesti hyvin vahvasti, ja tässä ehkä tulee se mun ajatus kansalaisjärjestöstä, että myös keskusjärjestön tehtävänä on järjestää niitä kokoontumisen paikkoja ja niitä missä sitten myös edustajakokousten välillä pääsee vaikuttamaan.

» Muistakaa, että vaalien välillä on myös kansalaisjärjestötoiminta »
- Jos ajatellaan yleensäkin kansalaisjärjestötoimintaa, että periaatteessa meillä on kerran neljässä vuodessa vaalit, jossa me vaikutetaan kunnallisesti tai valtakunnan vaaleissa. Silloin mä aina yleensä sanon, että muistakaa, että vaalien välillä on myös kansalaisjärjestötoiminta.

- Ihan samalla tavalla mä näkisin, että Setan tulee panostaa siihen, että edustajakokousten välillä on vahvasti paikkoja, joissa voidaan tarkistaa suuntaa ja jossa voidaan miettiä tehtäviä ja vastuita ja ollaanko saavutettu tavoitteita. Niin kuin tossa viime hallituksen kokouksessa sanoinkin, että toivoisin, että pystyttäisiin hallituksessakin jatkossa määrittämään toiminnan tehokkuuden mittarit, että millä tavalla asioita ollaan viety eteenpäin, millä tavalla ollaan työskennelty tehokkaasti.

- Jos ajatellaan, että Setan hallituskin kokoontuu kerran kuukaudessa, niin se on aikamoinen ajallinen investointi ihmisiltä niin kyllä olisi tärkeätä myös se, että se silloin olisi myös hyödyllistä ja tehokasta toimintaa.

Nytkö se ei ole?

- Tietysti mä olen tosi kärsimätön. Ihmisenä mä olen tosi kärsimätön ja järjestön rattaat välillä menee hitaasti eteenpäin, mutta että se on myös paljolti siitä kiinni, että välillä pitää uskaltaa tehdä vahvoja linjauksia ja kokeiluja ja sitten katsoa kuinka käy.

- Siinä tietysti auttaisi hirveän paljon se, että jos olisi vahvaa omaa varainhankintaa ja omarahoitusosuus kasvaisi niin voitaisiin ehkä tehdäkin vähän uskaliaammin kokeiluja. Niin kauan, kun meidän rahoitus on kokonaan avustusten, raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen ja vuoden alusta sitten yhteisen rahapeliyhtiön, niin silloin me ollaan aika sidottuja siihen mitä me voidaan kokeilla.

Mainitsit aikaisemminkin varainkeruun. Koit, että ei ole ehditty, mutta ei haluttukaan paneutua siihen. Mistä tällainen johtuu?

- No tietysti sehän ei ole maailman jännittävin asia. Rahahan on aina tylsää ja sehän olisi ihanaa, että sitä vaan olisi eikä sen eteen tarvitsisi tehdä töitä. Sehän vaatii sellaista tietynlaista mielentilaa missä sitten aikalailla pitää miettiä myöskin resursseja ja omistautua sille asialle.

- Nykypäivänä se, että lähdetään varainhankintaan, niin se vaatii järjestöltä myös sellaista vahvaa ajatusta siitä, että millaisia me ollaan ja mihin ihmiset haluaa liittyä. Nykypäivänä me järjestöinä myös kilpaillaan vapaa-ajasta tosi vahvasti ihan kenenkä kanssa tahansa. Jos sä mietit, että lähdetkö sä viideltä töistä vaikka elokuviin vai lähdetkö sä järjestötoimintaan niin kyllähän silloin se on tosi vahvasti mietittävä myös se mikä on mielekästä.

- Kuten sanoin äsken viestin vahvasta sanomasta positiivisuuteen ja mukaan kutsumiseen, niin silloin täytyy miettiä sellaisia asioita, että onko meillä niin vahva viesti ja semmonen sanoma ihmiselle, että nykypäivänä, kun me joudutaan prosessoimaan niin paljon tietoa, että me voidaan vahvasti sanoa, että tervetuloa tänne, me tehdään tätä, kun sinä tulet niin tämä onnistuu. Eli sillon se myös järjestössä pitää miettiä.

» Ihmisoikeuksia ei voi palastella, mutta ehkä järjestötoimintaa voidaan »
- Ihmisoikeuksia ei voi palastella, mutta ehkä järjestötoimintaa voidaan. Se, että ihminen voi liittyä vapaaehtoistoimintaan silleen, että siinä on vaikka määrätty aika tai joku projekti tai joku kampanja tai joku semmonen missä on alku ja loppu. Mutta jos sanotaan vaan, että tervetuloa tekemään ilmaista työtä loppuelämäsi ajan, niin se ei välttämättä ole semmonen mikä kutsuu massoja.

Jos ajatellaan ihan puhtaasti varainhankintaa, mitä Setan pitäisi tehdä siinä asiassa?

- Näkisin tietysti aika vahvasti, että me voitais katsoa myös ulkomaille, että mitä järjestöt siellä on tehneet. Mä olen erityisen otettu vaikka Stonewall UK:n toiminnasta, jossa he myöntävät tämmösiä lgbti-sertifikaatteja yrityksille ja yhteisölle siitä, että millä tavalla ne on huomioinut vaikka omassa toiminnassaan ja sanotaan nyt vaikka ihan henkilöstösuunnitelmissaan lhbti-sensitiivisyyden. Sen perusteella he tietysti myöntävät sitten sertifikaatteja ja ihan niin kuin Green Office sertifikaatit ne maksaa vuosittain jotain ja tällä tavalla he hankkivat aika paljon rahaa, mutta tämä on nyt vain yksi esimerkki.

Mäenpään mukaan järjestössäkin voisi panostaa tuotteistamiseen. Samoin pitäisi miettiä sellaisia asioita, joita on mahdollisuus pitkäjänteisesti tehdä ja valvoa.

- Tottakai se on inhottavaa, että puhutaan tuotteistamisesta ja ihmisoikeuksista. Ihmisoikeuksia ei tarvitse tuotteistaa, mutta ehkä ne tavat millä toimitaan, niin niitä voisi mielestäni katsoa vahvasti siitä tuotteistamisen näkökulmasta.

Miten tähän on suhtauduttu muiden hallituksen jäsenten suunnasta?

- Ehkä se on aika- ja kiinnostuskysymys. Enemmän olisin toivonut, että meillä olisi ollut mahdollisuutta keskittyä siihen koko porukalla.



» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Seta saa vuoden 2017 alusta uuden puheenjohtajan

Sami Mollgren • 30.08.2016 18:15 • 2 kommenttia. UUTISET: YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA • KOTIMAA

Seta ry:n puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta.
Setan nykyinen puheenjohtaja Panu Mäenpää on ilmoittanut, ettei asetu ehdolle seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Uusi puheenjohtaja valitaan syksyllä Turussa järjestettävässä Setan edustajakokouksessa. Mäenpää on toiminut järjestön puheenjohtajana vuoden 2015 alusta.

Mäenpää kommentoi luopumispäätöstään ranneliike.netille antamassaan haastattelussa, ja hän samalla summaa kulunutta runsasta puoltatoista vuotta.

Vuosittain marras-joulukuun taitteessa järjestettävässä edustajakokouksessa valtaa käyttävät kattojärjestö Setan jäsenjärjestöjen edustajat. Aloiteoikeus on Setan jäsenjärjestöillä ja niiden jäsenillä. Puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja muut hallituksen jäsenet valitaan edustajakokouksessa aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan, siten että puolet hallituksesta vaihtuu vuosittain.

Ihmisoikeusjärjestö Seta on perustettu vuonna 1974, ja sillä on kolmattakymmentä jäsenjärjestöä eri puolilla maata. Osa jäsenjärjestöistä on alueellisia ja osa tiettyyn aihepiiriin keskittyviä. Seta kertoo tavoitteekseen sen, että kaikki voisivat elää yhdenvertaisina osana suomalaista yhteiskuntaa - riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta.


» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Sápmi Pride -tapahtuman kulkue Norjan Kautokeinossa lauantaina

Sami Mollgren • 29.08.2016 20:39 UUTISET: PRIDE
Lauantaina 27.8. Norjan Kautokeinossa järjestettiin pride-kulkue. Kulkueessa oli noin kaksisataa osallistujaa. Sápmi Pride -tapahtuma käynnistyi torstaina ja jatkui sunnuntaihin.

Ylen mukaan Kautokeinossa kirkon merkitys on muita saamelaiskeskuksia suurempi. Tapahtumaan liittyi esimerkiksi keskustelutilaisuus homojen ja kirkon suhteesta. Sunnuntain ohjelmaan kuului osallistuminen Kautokeinon kirkossa järjestettyy jumalanpalvelukseen.

Yle kertoo tapahtumaan liittyvässä paneelikeskustelussa todetun, että homokielteisten asenteiden vuoksi monet hlbti-vähemmistöihin kuuluvat saamelaiset muuttavat etelään, jonka seurauksena on yhteyden heikentyminen omaan kulttuuritaustaan ja sulautuminen valtaväestöön.

Nelipäiväinen tapahtuma sujui rauhallisesti.

Kautokeinossa järjestetty Sápmi Pride -tapahtuma oli järjestyksessään kolmas. Taoahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran Ruotsin Kiirunassa vuonna 2014. Kesän 2015 tapahtuma oli puolestaan Norjan Kaarasjoella.

Vuonna 2017 tapahtuma on määrä järjestää Suomessa, Inarissa.

Kesän 2016 tapahtuma oli alkuaan määrä järjestää Inarissa. Tapahtuma päätettiin kuitenkin siirtää Kautokeinoon, sillä paikallisen seurakunnan kirkkoneuvosto päätti kesäkuussa, ettei se hyväksy homoparien vihkimistä Kautokeinon kirkossa. Seurakunnan pappi Bjarne Gustad on todennut homouden olevan Raamatun mukaan syntiä ja väittänyt homouden olevan asian, josta voi päästä eroon. Lisäksi tämä on vaatinut homoja "taistelemaan tunteita ja syntiä vastaan".



» Jutun oma sivu
Drag Bear Race 2016

Sami Mollgren • 29.08.2016 02:00 • 4 kommenttia. KUVAGALLERIAT • KOTIMAA

Sunnuntaina 28. elokuuta Helsingin Kalliossa järjestetty järjestyksessään seitsemäs Drag Bear Race -koitos keräsi Karhupuistoon nelisensataa katsojaa, toistakymmentä osallistujaa, tuomarit, juontajat ja dj:n.

Ei aivan vakavamielisessä kilpailussa kuusi joukkuetta, jossa kussakin oli kaksi tai kolme jäsentä, kilvoittelivat esimerkiksi käsilaukun heitossa ja perinteisessä korkkarijuoksussa.

Tämänvuotisen kilpailun teema oli Fetish. Päätuomarina ja tilaisuuden suojelijana toimi Barber Pete, Peter Karjalainen. Tuomaristossa olivat myös MSC Finland Tom's Clubin presidentti, Mister Fetish Finland 2016, Miss Gay Finland 2016 -kilpailun yleisöäänestyksen voittaja ja Bavarian Mr. Leather 2016. Juontajana toimi Trouble ja mukana olivat myös DJ Marcos Almeyda & DJ Luja (Autogestión Project)

KATSO KUVAGALLERIA JUTUN OMALTA SIVULTA


» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Kuvagalleria: Turku Pride 2016

Camille • 28.08.2016 21:38 PRIDE
Turussa lauantai-iltapäivänä 27. elokuuta järjestetty järjestyksessään kolmas pride-kulkue lähti liikkeelle Vanhalta Suurtorilta ja eteni kaupungin keskustan läpi puistojuhlapaikalle Puolalanpuistoon. Puolalanpuistossa käynnistyi kulkueen jälkeen puistojuhla.

KATSO KUVAGALLERIA JUTUN OMALTA SIVULTA


» Jutun oma sivu
Mr. Leather Europe valittiin Helsingissä - Voittajaksi Britannian edustaja

Sami Mollgren • 28.08.2016 19:20 UUTISET: VIIHDE JA KULTTUURI • KOTIMAA

Britannian Joe King on Mr. Leather Europe 2016 (kuva: MSC Finland)
Britanniaa edustava Joe King voitti myöhään lauantaina Mr. Leather Europe 2016 -tittelin. King on ollut Mr Leather UK -tittelin haltija. Kilpailu käytiin Helsingissä Kulttuurikeskus Korjaamolla.

Asiasta kerrotaan MSC Finland - Tom's Club -yhdistyksen verkkosivuilla.

Kilpailu järjestettiin Helsingissä viikonloppuna vietetyn Finlandization 30 -tapahtuman yhteydessä. Eurooppalaisten nahka- ja fetissikerhojen kattojärjestö ECMC piti lauantaina vuosikokouksensa Helsingissä. Tänä vuonna on vietetty myös MSC Finland Tom’s Club ry:n 40-vuotisjuhlaa.

Lauantaiaamuna ECMC:n kokouksen alussa pidettiin kahden minuutin hiljainen hetki Orlandon uhrien muistolle. Muistohetkeen osallistuivat myös kaikki Mr Leather Europe -kilpailun ehdokkaat, jotka nousivat lavalle.

Perjantaina alkanut tapahtuma päättyy sunnuntai-illan päätösbileisiin.


» Jutun oma sivu
Useamman tuhannen osallistujan Turku Pride -kulkue vaati äitiyslakia ja translakia lauantaina

Sami Mollgren • 27.08.2016 15:30 • päivitetty: 27.08.2016 18:22 • 1 kommentti. UUTISET: PRIDE • KOTIMAA

Turku Pride 2016 -kulkue valmistautumassa lähtemään matkaan. (kuva: Mikko Kivinen)

Teksti: Sami Mollgren, kuvat Mikko Kivinen

Turussa lauantai-iltapäivänä 27. elokuuta järjestetty pride-kulkue keräsi järjestäjän ennakkoarvion mukaan lähes kolmetuhatta osallistujaa kaupungin keskustaan. Kulkuereitti oli Vanhalta Suurtorilta puistojuhlapaikalle Puolalanpuistoon.

Kulkueen järjestäytyminen Vanhalla Suurtorilla alkoi ennen yhtä, ja kulkue lähti liikkeelle kello 13.30 kohti Puolalanpuistoa. Ajoneuvoja tai musiikkia ei kulkueessa ollut, lukuunottamatta joitain yksittäisiä äänentoistolaitteita.

Kulkueen iskulauseissa ja kylteissä uuden translain tarve oli esillä voimakkaasti, sekä siihen liittyvä oikeus omaan kehoon. Myös äitiyslain voimaansaattamista vaadittiin. Muistutettiin myös rakkauden kuulumisesta kaikille.

Puolalanpuistossa käynnistyi kulkueen jälkeen puistojuhla, jonne järjestäjät ennakkoon kehottivat ottamaan viltin mukaan. Elävää musiikkia esittivät punk-yhtye Sammuneet Katulyhdyt, folk-rock -henkisempi yhtye Harmi sekä vuoden 2016 virallisen pride-kappaleen taustalla oleva Mia Renwall.

Ohjelmaan kuului myös puheenvuoroja, kuten varapuheenjohtaja Viima Lampisen esittämä valtakunnallisen Setan tervehdys. Priden historiasta kertoi Camille Auer. Esimerkiksi pelosta ja pelkoa vastaan kamppailemisesta, hlbti-yhteisöllisyydestä puhui Miss Gay Finland -kilpailussa ranneliike.netin järjestämässä äänestyksessä yleisön suosikikseen äänestämä Tuuli Kamppila, joka on ensimmäinen transnainen kilpailun finaalissa. Myös Turku Pride ry:n puheenjohtaja Enni Rasimus ja yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä ovat puhujina. Puistojuhlan juontajana oli Rätt Queen.


Puistojuhlapaikalle oli pystytetty myös järjestäjän infoteltta, eri järjestöjen esittelykojuja sekä ruoka- ja muita myyntikojuja. Myös Hiv-tukipisteen maksuton pikatestauspiste oli paikalla. Lapsillekin oli järjestetty ohjelmaa; tarinankerrontaa ja leikkejä.

Puistojuhlan ohjelma sai joiltain paikallaolijoilta myös kritiikkiä; artistivalintoja pidettiin yksipuolisina ja ranneliike.netin toimittajan mukaan eräät osallistuneet kokivat tapahtuman juontajan kielenkäytön olleen kyseenalaista, varsinkin ottaen huomioon paikalla olleen nuoremman väen ja lapsiperheet. Järjestäjien ilmoitus puistojuhlan ruoanmyynnin rajaamisesta vain kasvisruokaan synnytti tapahtuman alla myös keskustelua. Puistojuhlassa oli kuitenkin makkaran grillausta ja saatavilla muutakin kuin kasvisruokaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä on yksi Turku Priden kummeista

Turussa opiskeluaikana asunut Pimiä muistutti puheessaan, että pride-tapahtumat ovat suuria ilon ja vapauden juhlia - mutta toisaalta samalla voidaan kysyä, että millä tolalla ovat ihmisoikeudet. Ollaanko menty ylöspäin vai alaspäin. Pimiän mielestä viime vuosina on otettu edistysaskelia, mutta edessä on vielä paljon tehtävää. Näköpiirissä on myös uhkia ja on mietittävä, mitä on tehtävä seuraavaksi, jotta kaikki voisivat elää yhdenvertaisesti ja kaikilla olisi samat oikeudet.

Pimiä esitteli myös yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviä. Hän kertoi, että vuoden 2015 alussa uudella yhdenvertaisuuslailla perustetun viran toimivalta koskee kaikkia syrjintäasioita. Syrjintäilmoitusten määrä on hänen mukaansa kasvussa, mutta hlbti-syrjintää koskevia kanteluita ei tule kovin säännöllisesti. Pimiä arvioi, että kanteluiden suhteellinen vähäinen määrä ei tarkoita sitä, etteikö syrjintää tapahtuisi. Hän arvioi, että syrjinnän kohteeksi joutuneet ja sellaista havainneet eivät välttämättä tiedä, että on taho, jolle asiasta voi ilmoittaa. Pimiä muistutti, että uuden lain myötä niin julkisille kuin yksityisillekin toimijoille tuli velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta.

Pimiä piti syrjinnän vastaisten lakien suhteen tilannetta hyvänä, mutta käytäntöjen jalkautumista hän piti haastavana. Yhdenvertaisuussuunnitelmien laadintaan hän kehotti ottamaan mukaan heidät, keitä asia koskee. Hän toivoi yhdenvertaisuusasioiden nousevan esille esimerkiksi seuraavissa kunnallisvaaleissa - ja kampanjoinnin olevan sanankäytöltään siistiä. Pimiä otti esiin myös sen, että uutta translakia ei edelleenkään ole saatu säädettyä. Pimiä otti esiin myös kansainvälisen tilanteen: monissa maissa samaa sukupuolta olevien suhteet ovat edelleen laittomia, turvapaikkaa haetaan myös seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumiselta vainolta.


Turku Pridesta kasvoi nopeasti suuri tapahtuma

Aurinkoisella mutta erittäin tuulisella puistojuhlapaikalla Turku Priden pääkoordinaattori Panda Eriksson kertoi ranneliike.netin Mikko Kiviselle Turku Priden infoteltan lähteneen tuulessa aiemmin lauantaina lentoon.

Eriksson kertoi ranneliike.netille, että pride-viikko on sujunut hyvin. Viikon ohjelmista hän nosti esiin erityisesti paljon yleisöä keränneen "tarinaklubin", jossa osallistujat saattoivat jakaa esimerkiksi kaapistatulotarinoita. Eriksson pohti myös havahtumista siihen, että Turun pride-tapahtuma on kasvanut isoksi tapahtumaksi. Hänen mukaansa Turku Pride on saanut selvästi poliittisemman tapahtuman leiman kuin esimerkiksi Helsinki Pride.

Järjestyksessään kolmatta Turku pride -viikkoa on vietetty maanantaista 22. elokuuta alkaen. Tapahtuman päätöspäivä on sunnuntai 28. elokuuta.

Maanantaina pride-viikon avajaistilaisuudessa Turun kaupungin edustaja kertoi kaupungin suhtautuvan tapahtumaan myönteisesti. Kaupungin puolesta on esimerkiksi järjestetty sateenkaariliputus. Lisäksi kaupunki omasta aloitteestaan oli päättänyt valaista lauantai-iltana Kirjastosillan sateenkaaren väreillä.

Turku Priden Panda Eriksson kertoi ranneliike.netille, että aiemmin yksinomaan sponsorituloilla ja varankeruutapahtumilla rahoitettu Turku Pride on tänä vuonna ensimmäistä kertaa hakenut ja myös saanut rahallista avustusta Turun kaupungin kulttuurilautakunnan myöntämänä.





Sateenkaariliputusta kaupungintalon tuntumassa (kuva: Mikko Kivinen)
Pride-kulkue järjestäytymässä lähtöön (kuva: Mikko Kivinen)
(kuva: Mikko Kivinen)
(kuva: Mikko Kivinen)
(kuva: Mikko Kivinen)
(kuva: Mikko Kivinen)
Puistojuhlaa Puolalanpuistossa (kuva: Mikko Kivinen)
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä (kuva: Mikko Kivinen)
Turku Priden puistojuhlan juontaja Rätt Queen. (kuva: Mikko Kivinen)

» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Uudessa kirjassa MSC Finlandin neljä vuosikymmentä

vaeltaja2006 • 27.08.2016 09:06 • 1 kommentti. KIRJAT

\\\\\\\\
Perjantai-iltana, MSC:n 40-vuotisjuhlien tervetulojuhlassa DTM:ssä julkistettiin MSC:n uusi historiikki. Kirjan nimi on: "MSC Finland - 40 vuotta historiaa". Kirja on suomeksi ja englanniksi.

Luin kirjan heti tuoreeltaan tänä aamuna. Löytyykö siitä se MSC, jonka 80- ja 90-luvuilla tunsin hyvin ja nyt iän varttuessa huonommin? Tunnistin siitä erinomaisesti suomalaisen nahka- ja fetissikerhon ja löysin tietoa viime vuosien ilmiöistä.

Kirjan ja historiallisen selvitystyön on tehnyt tietokirjailija, taidehistorioitsija Antti Kauppinen. Hänet tunnetaan mm. matkakirjoistaan. Antti on itse aktiivisesti mukana MSC:ssä ja Tom of Finland -seurassa. Hän pystyy hämmästyttävällä taidolla nostamaan esiin erilaisia kehityskaaria.

Kirjassa ei ole juuri lainkaan nimiä, ei edes tekijän nimeä. Tom of Finland, kerhon kunniapuheenjohtaja, on esillä muutaman kerran, mutta häntäkään ei ylistetä kuuluisuutensa vaan aktiivisen osanoton takia.

MSC Finland Tom's Club on elänyt nousu- ja laskukausia, mutta koskaan 40 vuoden aikana kerhon toiminta ei ole ollut pysähdyksissä. 1970- ja 80-luku olivat kaveruuden aikaa, jolloin tärkeintä oli yhteydenpito samanmielisiin. 1980-luvun lopulla kerhoon tuli aktiivisia jäseniä, jotka halusivat vaikuttaa yhteiskuntaan. AIDS-kriisi oli pahimmillaan. 1990-luvun alussa MSC liittyi Setaan yhdeksi sen suurimmmista jäsenjärjestöistä, mutta seta-polulla oli monia esteitä. MSC-läisiä vierastettiin. MSC:ssä koettiin, että seksuaalisuus on Setalle vaikea aihe. Se ajaa vain perhe-, parisuhde- ja avioliittoasioita. MSC irtosi Setasta 2007.

Viime vuosina on tullut uusia ilmiöitä. Nuoria on saatu mukaan mm. sporttiryhmän tapahtumien kautta. Keski-Euroopan monissa kerhoissa on uhkana ukkoutuminen.

Antti Kauppinen sanoo, että MSC on yhä undergroundia. Seta ei ole, vaan Seta istuu mukana päättäjien pöydissä ja saa sieltä rahansa. MSC:lle on ollut tyypillistä, että sen jäsenet ovat hyvin monenlaisia ja joukosta löytyy monenlaisia osaajia: on sähkömiehiä, tietokoneasiantuntijoita, lavastajia, graafikoita, talousosaajia, ravintolabisneksen tuntijoita, niitä joilla vasara pysyy kädessä, jne. Se on tehnyt mahdolliseksi, että asioita tehdään yhteisvoimin, vapaaehtoistyönä.

Kirjaa saa MSC Finlandin tilaisuuksissa, hinta oli eilen 10 euroa (oliko syntymäpäiväjuhlan tarjous, en tiedä).

Kirjan tekijä Antti Kauppinen kertoo lisää historia-projektistaan.


» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Kirkko tiivistää sääntöjä vihkimisrikkuruuden estämiseksi

jnsto • 26.08.2016 09:17 • 1 kommentti. UUTISET: YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA • KOTIMAA
Kirkkohallitus on varmistanut, ettei papiston ohjeistuksesta löydy epäselvyyttä tai tulkintamahdollisuuksia, kun todennäköistä vihkimisrikkuruutta ensi vuonna käsitellään.

Hallinnollisia sääntöjä on täsmennetty. Seurakuntiin on saapunut virastonhoidon päivitetty säännöstö. Siinä korostetaan, että avioliittoon vihkiminen edellyttää avioliittolain ja kirkkolain noudattamista. Sen tulee täyttää kirkkolainsäädännössä määritellyt ehdot ja muodot eli esimerkiksi noudattaa kirkkokäsikirjassa määriteltyä kaavaa. Ohjeessa myös todetaan, että vihkiminen on mitätön, jos vihkijällä ei ole vihkimisoikeutta.

Sanomalehti Kotimaa tiivisti ohjeistuksen viestiksi sen, että pappi ei voi toimittaa siviilivihkimistä.

Kirkkohallituksen hallinto-osaston johtaja kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja kiisti Kotimaalle, että ohjeiden täsmentäminen jotenkin liittyisi avioliittolain muuttumiseen. Kyse on Pihlajan mukaan "aivan tavallisesta ohjeen päivitysprosessista". Virastonhoidon ohje otettiin evl-kirkossa käyttöön 2013. Tässä mainittu päivitys hyväksyttiin kirkkohallituksen virastokollegiossa huhtikuussa. Kotimaa otti aiheen esille elokuun alussa.

Julkisuudessa on kerrottu yksittäisten pappien aikovan evl-kirkon linjasta riippumatta vihkiä samasukupuolisia pareja lain muututtua. Hallinnollisin ohjein kirkko varmistuu siitä, että samasukupuolisten parien vihkimisille ei löydy säädösaukkoja, joilla vihkimisiä voitaisiin perustella tai suorittaa kirkollinen vihkiminen siviilivihkimisenä.

Kirkon julkisuuskuvassa eri asteinen tasa-arvomyönteisyys on esillä. Kirkkohallitus organisaationa kuitenkin toteuttaa kirkon yksiselitteisesti kielteistä asennetta tasa-arvoiseen avioliittolakiin.


» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
Äitiyslaki-kansalaisaloite luovutetaan eduskunnalle 9.9.

Sami Mollgren • 26.08.2016 08:18 UUTISET: YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA • KOTIMAA
Äitiyslain säätämistä koskeva kansalaisaloite on määrä luovuttaa eduskunnan puhemiehelle 9. syyskuuta.

Asiasta kertoo Sateenkaariperheet ry uutiskirjeessään.

Väestörekisterikeskus on vahvistanut kesäkuun alussa tarkistettavaksi jätettyjen kannatusilmoitusten määräksi 55 707.

Kun eduskunta aloittaa aloitteen käsittelyn, siitä käydään aluksi lähetekeskustelu, jonka jälkeen asia lähetetään todennäköisesti lakivaliokuntaan jatkokäsittelyyn. Lopullinen päätös aloitteen hyväksymisestä on odotettavissa vuoden 2017 puolella.

Äitiyslaki mahdollistaisi, että naisparille hedelmöityshoidoilla syntyvän lapsen juridinen suhde molempiin vanhempiinsa voitaisiin vahvistaa tunnustamalla lapsi neuvolassa, ilman tarvetta perheen sisäiseen adoptioon. Tällainen käytäntö on voimassa kaikissa muissa Pohjoismaissa ja lukuisissa muissa Euroopan maissa kuten Maltalla ja Espanjassa.

Nykyisin lapsi saa oikeuden toiseen vanhempaansa vasta kun perheen sisäinen adoptio on vahvistettu. Tähän voi mennä useita kuukausia, jopa vuosi. Siihen asti lapsi on turvattomassa asemassa, jos toinen vanhemmista menehtyy tai vanhemmat eroavat.


» Jutun oma sivu
Suomenuskoiset vihkivät myös samasukupuolisia kunhan laki on voimassa

jnsto • 26.08.2016 01:19 • 1 kommentti. UUTISET: YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA • KOTIMAA
Suomalaista muinaisuskoa elvyttävä Karhun kansa -yhdyskunta tarjoaa lainmukaiset mahdollisuudet avioliiton solmimiseen myös uuden avioliittolain aikana. Viranomaiset ovat äskettäin myöntäneet Karhun kansan jäsenelle Miika Vanhapihalle vihkimisoikeuden. Toinen oikeushakemus on vielä kesken.

Uuspakanallinen Karhun kansa sai uskonnollisen yhdyskunnan aseman vuoden 2013 lopulla. Maistraatin myöntämä vihkimisoikeus on henkilökohtainen, mutta sitä anoo nimeämälleen henkilölle uskonnollinen yhdyskunta.


Ensimmäisiä suomenuskoisia häitä vietetään syyskuussa, kertoo aiheesta uutisoinut Kotimaa24. Avioliittolain muutosten astuttua voimaan ensi keväänä yhdyskunta ilmoittaa vihkivänsä myös samaa sukupuolta olevia pareja.

Karhun kansa edellyttää vihittäviltä, että ainakin toinen heistä on suomenuskoinen. Yhteisön jäsenyyttä ei vaadita, vaan oman suomenuskoisuutensa voi osoittaa esimerkiksi keskustelemalla vihkioikeuden haltijan kanssa. Avioliittolaissa määriteltävien ehtojen on oltava voimassa.

Vihkikaavaa ei ole. – Vihkimisen suunnittelussa lähdetään liikkeelle avioliittoon aikovien tarpeista, ajatuksista ja tunteista, Vanhapiha sanoi Kotimaalle.

– Kotoperäisen uskomusperinteen ja kansanuskoisen hääperinteen tarkastelu antaa aineksia sen pohtimiseen, minkälaisia juttuja toimitukseen voidaan ottaa mukaan.

Syyskuiseen vihkimiseen on Kotimaan mukaan tulossa esimerkiksi rituaali, jossa hääpari polvistuu karhuntaljalle ja Vanhapiha lyö kirveellä parin ympärille suojaavaa väkeä tai voimaa edustavan ringin.


» Jutun oma sivu ja lukijakommentit
 

Arkisto

Valitse vuosi ja viikko


vain uutiset | kaikki
  Mainonnan paikka  
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2016 - Tietoa meistä - Yhteystiedot - FAQ - Käyttöehdot