Artikkelit viimeisen seitsemän vuorokauden ajalta, yhdellä sivulla. Saat luettavaksesi haluamasi viikon arkiston valitsemalla vuoden ja viikon oikean reunan valikosta.
Öykkäröinnistä seksuaalivähemmistöjen suuntaan tunnettu Toronton kaupunginjohtaja Rob Ford ilmaantui 17.4 yllättäen homofobiaa ja transfobiaa vastustavan päivän juhlahetkeen City Hallin viheriökatolle. Ford oli aiemmin ilmoittanut, että ei osallistu ja kaupungin edustajaksi tilaisuuteen oli nimetty eräs valtuutettu. Kuitenkin juuri ennen lipunnostoa paikalla nähtiin yllättäen Fordin esikunnan väkeä ja pian saapui myös itse Ford.
Ford luki 17.5 –julistuksen siitä, että seksuaalivähemmistöt ovat "tervetulleita ja arvostettuja" Torontossa ja saavat elää turvattua elämää. Teksti on vuosittain sama.
Lokakuussa 2010 valittu Ford ei ole aiemmin osallistunut yhteenkään Toronton monista GLBT-tapahtumista. Kaupunginjohtajat ovat jo pitkään osallistuneet Toronto Priden paraateihin, mutta Ford ilmoitti 2011 "menevänsä mökille". Pitkän valtuustouransa aikana Ford mm äänesti HIV-rahoitusta vastaan ja heitti kyseenalaista herjaa seksuaalivähemmistöistä.
Ford valittiin lokakuun 2010 kaupunginjohtajavaalissa suurella enemmistöllä. ”Kanta-Toronto” ei häntä olisi valinnut, mutta kuntaliitosten kautta torontolaistuneissa esikaupungeissa Ford oli ylivoimainen. Fordin vastaehdokas oli tuolloin homomies Smitherman, aiemmin mm Ontarion ministeritehtävissä toiminut. Vaalitulosta luonnehdittiin esikaupunkivyöhykkeen ”vihaisten äijien” asenteiden heijastumaksi.
Fordin toimintaa voimakkaasti arvostellut valtuutettu Adam Vaughan sanoi, että kaupunginjohtajan lyhyt näyttäytyminen lähettää tehokkaan viestin homofobeille, joita Fordin aiempi linja kieltäytyä kannanotoista ja osallistumisesta, on rohkaissut.
Ford ei vastannut toimittajien kysymyksiin siitä, aikooko hän osallistua Pride -lipunnostoon 22.6 tai Pride-paraatiin.
Seksuaalivähemmistöjen mielenosoitus Pietarissa päättyi sekasortoon torstaina. Poliisi kuljetti mielenosoittajat pois, kun paikalle oli saapunut uhkaavasti käyttäytyneitä vastamielenosoittajia. Paikalle sattumalta osuuneet kaksi siirtotyöläisiä kuljettanutta bussia joutuivat vastamielenosoittajien hyökkäyksen kohteeksi. Noin sata seksuaalivähemmistöjen puolesta mieltä osoittanutta oli sitä ennen viety toisilla busseilla.
Torstaina Pietarissa vieraillut Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja oli tavannut seksuaalivähemmistöjen edustajia ennen mielenosoitusta. Tuomioja oli HS:n uutisen mukaan todennut Pietarissa muotoillulla lainsäädännöllä olevan "kielteisiä vaikutuksia". Tuomioja sanoi, ettei tällainen lainsäädäntö ole hyväksyttävää.
Ihan kelpo homohahmot Salkkareissa kerrankin. Elias, avoimesti homoutensa kanssa sinut oleva nuori mies. Ville, Eliaksen (ex-)"bf", kaikkien kanssa oleva kylän yhteinen polkupyörä. Sekä Lari, homoutensa kanssa taisteleva nuori, joka esittää machoa ettei kukaan vaan tietäisi ja purkaa vihaansa Eliakseen, vaikka oikeasti onkin tähän aivan lääpällään.
Nämä kolme arkityyppiä ovat hyvä kuvaus Suomenkin homoelämästä ja sen kirjavuudesta. Ei ole olemassa yhden laisia homoja, kuten ei ole heteroitakaan. Hyvä, että suosittu sarja antaa katsojilleen välillä kurkkauksen homojenkin monimutkaisiin suhdekuvioihin edes vähän syvemmällä tasolla kuin aiemmin.
Lalli (ei rekisteröitynyt) • 09:35
Kunpa tuollainen machoheteroa esittävä kaappihomo olisikin vain mauton stereotypia. Toisaalta asetelma tuo kyllä kieltämättä suorastaan herkullista jännitettä mahdollisen suhteen alulle!
Gayikoni Donna Summer on kuollut 63-vuotiaana keuhkosyöpään. Hän nousi jo 1970-luvulla silloisen gay-yleisön tietoisuuteen. Hänet tunnettiin Queen of Disco -lempinimellä. Kuollessaan Donna Summer oli Floridassa. Donna Summer oli viisinkerttainen Grammy-voittaja. Hänen 70-luvun menestyshittejään olivat "Last Dance," "Hot Stuff" ja "Bad Girls."
Vuonna 2008 haastattelussa laulaja kertoi,että gaymiehet olennaisella tavalla auttoivat hänen uransa nousuun. www.advocate.com
Queer.de-sivusto kertoo laulajan nuoruudesta. Laulajaura alkoi Münchenistä 1960-luvun lopulla hippimusikaalissa Hair. Lokakuun 24. päivänä 1968 hän ensi kertaa lauloi Aquariuksen. Hair oli merkittävä myös uudelle ja nousevalle homoliikkeelle. Donna Summer oli itse halunnut Saksaan. Samaan aikaan alkoivat opiskelijalevottomuudet. Tässä yli 40 vuotta sitten tehdyssä äänitteessä laulaa Donna Summer, silloin vielä Donna Gaines.
Donna Summerilla oli myös ristiriitoja homoyhteisön kanssa. Suurta huomiota herättivät hänen lausuntonsa, joiden mukaan homoskene on hedonistinen ja siinä on syy aidsiin. Se oli Jumalan rangaistus. Tieto Donna Summerin näkemyksistä levisi laajasti Suomessakin homojen keskuuteen, ja hänen musiikkiinsa suhtauduttiin viileästi. Viime aikoina kuitenkin Donna Summer on uudelleen etsinyt tämän yleisön ja ilman lähetyssaarnaaja-asennetta. Hän esiintyi monissa aids-gaaloissa.
Lukijoiden kommentit
Summer on useasti kieltänyt antaneensa negatiivisia lausuntoja gay-yhteisöstä tai aidsista jumalan rangaistuksena - joku ilkeämielinen taho levitti juorua. Asiaa käsiteltiin myös oikeudessa, mutta oikeusjuttu sovittiin suljetuin ovin ja oikeuden päätöstä ei annettu julkiuuteen. Marc Almond ja Jimmy Sommerville yhdessä Bronski Beatin kanssa levytti Summerin tunnetuimman hitin I Feel Love protestiksi - joskin Almond laulaa lyriikat väärin ja yhteistyö päätyi otsikoihin yhdeksi hupaisimmista kissatappeluista.
Juorusta, uskoontulemisesta ja itse musiikkigenren muutoksesta 1980-luvulla entisen discotähden ura ei elpynyt edes Stock, Aitken, Waterman hittitehtaan käsissä. Summerin maine perustuukin lähinnä Giorgio Moroderin tuottamiin levyihin. Saksalaistuottajan vallankumouksellinen konesoundi oli olennaisesti Summerin suosiota. Erityisesti I Feel Love on yksi tanssittavan konemusiikin avainkappaleista, joka julkaisemisensa jälkeen "muokkasi klubimusiikin soundin seuraavalle vuosikymmenelle" (Bowie). Alkujaan homodiscojen gay antehm on vaikuttanut niin hi-energyn ja technon lisäksi myös punkin jälkeisen uuteen aaltoon ja 1980-luvulle tultaessa syntikkapopin myötä merkittävästi klubikulttuurin syntyyn.
Harva asia pörssissä kiinnostaa yhtä paljon kuin huominen avaus, kun Facebook listautuu pörssiin. Tarjolla on 421 miljoona osaketta, kukin arvoltaan 34-38 dollaria. Siitä voi laskea, minkä hintaisesta yhtiöstä on kysymys. Facebook on ollut olemassa vain kahdeksan vuotta ja nyt sen arvo olisi 104 miljardia dollaria.
Facebookin "roadshow" on ollut kierroksella ja sijoittajia on houkuteltu uskomaan Facebookin menestystarinaan. Johtohahmo ja Facebookin perustaja Zuckerberg on ollut t-paidassa ja tennistossuissa. Sekin on uutta sijotusmaailmassa. Se oli hänen univormunsa. Perjantaiaamuna, kun pörssin kellot soivat New Yorkissa, mitataan, onko Facebook arvokkaampi kuin Amazon, Mc Donalds tai Bank of America.
Mitä Facebook on antanut? Ainakin sen, että ranneliikkeessä facebookin postauksia on koko ajan seurattava. Siellä on ajankohtaisempaa tietoa kuin erilaisilla kotisivuilla. Ja Facebookissa voi luoda kontakteja, joiden kautta saa lisätietoa. Enää ei tarvitse kysellä maksua vastaan puhelinnumeroita, vaan yhteyden saa nopeasti Facebookin kautta. Facebookissa on yllättävän paljon voimaa ja uutta ajattelumaailmaa.
Amerikkalaisen aamutv:n pohdintaa uuden biljonäärin olemuksesta
Lukijoiden kommentit
Internet ja sen monet sovellukset ovat olleet merkittävä apu ja tuki sateenkaariyhteisöille kautta maailman. Muistan, vaikkakaan en vuosilukuja, American OnLinen (AOL) alkuaikoina todetun, että jopa yli 30% käyttäjistä oli homoja.
***********
FB:n listautumista pörssiin epäilen suureksi kuplaksi. Oma arvioni on, että FB ei voi enää kasvaa kovinkaan paljoa. Tässä tilanteessa merkit viittaavat aikaisempiin vastaaviin tyhmien rahastukseen. Tällaisista on siis näyttöä IT-kuplan ajoilta vaikka kuinka paljon. Muistan elävästi Satama Interactivella tapahtuneen rahastuksen. Sen kuvitteellista arvoa kasvatettiin julkisuudessa. Sen jälkeen saatiin ihmiset höynäytettyä kantamaan rahansa osakkeisiin, jotka myöhemmin menettivät suurimman osan arvostaan. Niitä osakkeita todella jonotettiin kadulle asti. Kuljin silloin tuollaisen jonon ohitse ja totesin paremmaksi kulkea aivan päinvastaiseen ilmansuuntaan.
Toinen huikea kupla oli Riot-E -yhtiö, jolla rahastettiin sinisilmäisiä riskirahoittajia. Omistajat viettivät hulppeaa elämää noilla rahoilla, juoden mm. kallista shampanjaa. Kun rahat alkoivat loppua, käytiin uudella tarinalla rahoittajien pakeille. Loppuhan siitä tuli. Tarina on niin uskomaton, että siitä on tehty peräti elokuva.
Tapasin jokin aika sitten muutamia tuon yhtiön toimijoita. Uudet kuviot ovat menneillään. Toivomuksenani, että olisivat aiemmasta jotakin oppineet. Toki heillä on myös ikää lisää, mikä saattaa auttaa arivoimaan omia tekoja ja niiden vaikutuksia aikaisempia vuosia järkevämmin.
Mahdollista uutta, suurta kuplaa isompi ongelma on tieto. FB (ja Google) keräävät käyttäjistä valtavat määrät tietoa, joita kaikkea ei mitenkään voi tarvita "markkinoinnin kohdentamiseen" tai "toiminnan parantamiseen". Kun suuri määrä tietoa on yhdessä paikassa, niin ennemmin tai myöhemmin sitä käytetään väärin; oli se sitten hakukoneyhtiön palvelinhallissa tai mapitettuna vartijan vahtimaan kassakaappiin.
Facebookilla on hivenen epäterve linja kilpailuun. Se ostaa kilpailevia yrityksiä järkyttävään ylihintaan ja sulauttaa toiminnot itseensä. Siitä syntyy helpostikin se määräävä markkina-asema, joka tuottaa ongelmia ainakin Atlantin tällä rannalla.
FB on myös veivannut käyttöehtojaan tämän tästä. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun FB halusi käyttäjiensä kuvien tekijänoikeudet itselleen. Se sama kuin jos paperivalmistaja vaatisi tekijänoikeudet kaikkeen, mikä on ko. valmistajan paperille kirjoitettu tai jos kynävalmistaja saisi tekijänoikeudet kaikkeen, mitä sen tekemillä kynillä tehdään.
Kohtuus kaikessa, myös Facebookilla. Jos yritys (ja se on voittoa tavoitteleva yritys, ei hyväntekeväisyyslaitos tai peruspalvelu) ei sitä kohtuutta itse näe, niin silloin asiakkaiden pitää se nähdä.
Kuten niin moni muukin asia, FB on hyvä renki mutta huono isäntä. Olen ollut pari vuotta Facebookissa ja todennut sen aivan oivaksi keinoksi pitää yhteyttä ihmisiin, joihin ei muuten olisi aikaa/tarmoa pitää yhteyksiä auki yksittäisinä henkilöinä. Kuitenkin kyseessä on ihmisiä, joista haluaa tietää asioita ja joiden haluan muistavan minun olemassaoloni.
Mutta nämä kaiken maailman "sovellukset", joita Facebookiin on liitetty, ovat minulle täysin yhdentekeviä, Aina, kun sellaisesta erehtyy kiinnostumaan, kinutaan samalla oikeutta käyttää tietojani tai levittää niitä milloin mihinkin hämäräksi jäävään tarkoitukseen. Ei kiitos.
Keskiviikkona 16.5. Ravintola DTM:ssä järjestettiin Pride-etkot. Tilaisuudessa julkistettiin tulevan kesän Helsinki Pride -ohjelma. Samalla julkistettiin tieto, että kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki on Helsinki Pride 2012 -tapahtuman suojelija.
- Tänä vuonna Helsinki Pride -tapahtuman teemana on tila. Ihmisten rooli oman tilansa, oman ympäristönsä muokkaajana on kasvanut ja tulee kasvamaan tulevan vuosikymmenen aikana. Helsingistä on jo nyt tullut avoimempi ja hauskempi kaupunki. Tähän kaupunkiin ja tähän maahan pitää mahtua erilaisia ääniä, erilaisia ihmisiä. Yhteiskunta kuuluu kaikille, Arhinmäki toteaa.
Koko pride-viikon ajan, eli 25.6. - 1.7.2012 on Lasipalatsin (Mannerheimintie 22-24) näyttelytilassa avoinna Pride-info, joka toimii pride-kansan kohtauspaikkana. Sieltä löytyvät tapahtumavinkit ja sieltä voi ostaa pääsylippuja tapahtumiin sekä pride-tuotteita. Pride-info on avoinna maanantaista perjantaihin klo 11-19 ja sunnuntaina klo 12-14. Lauantaina Pride-info on puistojuhlassa.
Pride-viikkoon kuuluu erilaisia tapaamisia, näyttelyitä, keskustelutilaisuuksia, bileitä, teatteriesityksiä, elokuvia ja monenlaista muutakin ohjelmaa. Viikon huipennus on perinteinen pride-kulkue, joka järjestetään tänä vuonna lauantaina 30.6.2012. Lähtöpaikkana toimii Senaatintori, josta kulkue lähtee liikkeelle klo 13.00 ja etenee kaupungin läpi Hakasalmen puistoon, jossa järjestetään puistojuhla.
Helsinki Gay Radio Kimmoliisan Pride-lähetykset kuullaan taajuudelta 100,3 MHz seuraavasti: tiistaina 26.6. klo 16-21, torstaina 28.6. klo 16-21, lauantaina 30.6. klo 11-21.
Koko pride-viikon ajan on mahdollista käydä hörppäsemässä kupponen kuumaa ja maistelemassa sateenkaarileivoksia pride-kahvilassa Vanhalla ylioppilastalolla, Vanhan Kuppilassa. Kuppila on muutenkin yksi pride-viikon kiintopisteissä. Siellä järjestetään monia tilaisuuksia. Vanhan Kuppilassa on koko viikon ajan avoinna Saara Mäntylän Beyond the Drama -valokuvanäyttely. Toinen näyttely on avoinna tiistaista eteenpäin Ruoholahdenranta 3a:ssa Forum Boxissa, otsikolla Art Is So Gay.
Poimintoja pride-viikon ohjelmista
Pride-viikon avajaiset järjestetään jo vakiintuneeseen tapaan maanantai-iltapäivänä kolmen jälkeen 25.6. Kolmen sepän patsaalla. Jos ennakkolippu on hankittu, voi illalla hypätä Mikonkadun pysäkiltä Priden perinteiselle ratikkakierrokselle Priscilla pride-ratikalla Opikselijavinokkaiden järjestämälle kiertoajelulle. Maanantaina on ohjelmassa myös kahden sateenkaarihistoriaa käsittelevän kirjan julkistustilaisuus: Valdemar Melanko: Puistohomot - Raportti Helsingin homokulttuurista 1960-luvulla ja Harri Kalha: Tom of Finland - Taidetta seksin vuoksi. Maanantaina järjestetään pride-viikon avajaisklubi ja nuorten hengailuilta.
Tiistaina esittäytyvät Sateenkaariperheet ja järjestetään napakymppiä mukaileva "Homokymppi". Elokuvia katsotaan Andorrassa, Vaimoni on karannut -teatterinäytelmää Valtimonteatteissa ja Laulavat kahvinkeittäjät -showta Café Cavalierissa.
Keskiviikkona esitellään vapaaehtoisen meripelastuksen nuorisotoimintaa Eteläsatamassa ja nuorille on oma koko iltapäivän kestävä tapahtuma nuorten toimintakeskus Hapessa, Sörnäisissä. Ateneumissa tutustutaan taiteenseen queer-näkökulmasta. Illalla keskustellaan pride-viikon "tila"-teemasta, järjestetään isätapaaminen, transnuorten tapaaminen ja LHBTIQ-ihmisten läheisten vertaistapaaminen. Erilaisista suhdevalinnoista käydään myös keskustelua. Keskiviikon ohjelmaan kuuluvat myös Ravintola Kaisaniemessä järjestettävät perinteiset lavatanssit. Sään salliessa Kalasataman konttiaukiolla Homotekno Open Air -tapahtumassa esitellään elektronista musiikkia. Illalla DTM:ssä valitaan Mr. Gay Finland.
Torstaina on HIV-pikatestausta, nuortentapahtuma ja keskustelutilaisuus yhdenvertaisesta vanhuudesta. Sateenkaariperheet järjestävät puhetilaisuuden lasten hankkimisesta sateenkaariperheissä ja siitä, mistä kaikesta on hyvä olla perillä. Myös Venäjän ja Etelä-Afrikan vähemmistöjen tilanne on suurennuslasin alla. Karhut tapaavat torstaina saunan merkeissä Kalliossa. Iltaan mahtuu myös stand-up-komiikkaa, musiikkia ja runoutta, euroviisuklubi ja L-World -naistenbileet.
Perjantaina 7B-ratikkalinjalla kiertää kulttuuriratikka, Rikun kirjastossa julkistetaan Harald Birger Olausenin Egyptin prinssi ja muita homonovelleja ja Kallion kirjastossa järjestetään kirjapaneeli. Sukupuolivähemmistöt ja karhuhomot järjestävät piknikkinsä ja illalla on Kallion kirkossa sateenkaarimessu. Perjantaina on myös päihteetön Utopia-klubi nuorille. Kaivolla bilettävät naiset ja DTM:ssä vaahdon seassa miehet. Vanhalla taas bilettävät kaikki, Summerheat-klubilla.
Lauantaina aamu alkaa perhepiknikillä Kaisaniemen puistossa. Pride-kulkue starttaa Senaatintorilta iltapäivällä ja sen jälkeen Hakasalmen puistossa käynnistyy puistojuhla pride-toreineen. Helsinki Priden pääjuhla on Vanhalla. DTM:ssä tapahtuu otsikolla Parade Day Carnival ja Mann´s Streetilla tanssivat karhut.
Sunnuntaina bileet alkavat jo citykukon laulun aikaan, sillä DTM järjestää aamubileet viidestä eteenpäin. Vanhalla on iltapäivällä Showbrunssi ja urheiluseura HOT järjestää pelipäivän Väinö Tannerin kentällä, Sörnäisissä. Luvassa on hauskoja ulkolajeja. Sinebrychoffin taidemuseossa perehdytään taiteen queer-ulottuvuuteen ja Kallion karhupuistossa nähdään jo kolmatta kertaa karhuja korkkareissa, otsikolla Drag Bear Race 3. Illalla katsotaan vielä elokuvia pride-kinon merkeissä ja pride-viikko päättyy päättäjäisbileisiin DTM:ssä.
Helsinki Pride 2012 -tapahtuman teemana on "tila", jolla viitataan moninaisuuden kunnioittamisen periaatteisiin.
- Kun kuljemme luonnossa, on meillä mukanamme yhteisesti säädetyt jokamiehenoikeudet. Kun haluamme kertoa mielipiteemme, voimme tehdä sen sananvapauden nojalla. Arvostamme ehkä omaa ja toisen tilaa puistonpenkillä ja bussissa, mutta annammeko yhtä itsestään selvästi muille vapauden olla sellaisia kuin ovat, omanlaisiaan ja itsensä määrittelemiä? Monet lait ja asetukset pyrkivät suojaamaan yksilön oikeuksia. Jokaiselle kuuluva oikeus olla oma itsensä ei tästä huolimatta aina toteudu, kerrotaan www.helsinkipride.fi -nettisivustolla.
Helsinki Pride 2012 -tapahtuman järjestää Helsingin seudun Seta ry (HeSeta).
Homofobianvastaisen päivän juhlassa oli niin monta hyvää ilmaisua, että uutistentekijöillä meni varmaan kärki toisensa jälkeen uusiksi.
Linkin Suomen idänsuhteiden ylimpään johtoon loi sattumalta yleisökysymys. Suomen ulkopolitiikan ministeriötasohan on voimakkaasti liikkeellä Venäjän uuden tiedotuslainsäädännön torjunnassa. Ministeriön ja sen johdon kannanottoja on ollut julkisuudessa. Vaan Venäjän-suhteissa keskeisen presidentin toimista asiassa tiedämme vähemmän.
Mutta aiheen tultua esille yleisökysymyksessä (aiheen käsittelystä korkeimmalla tasolla) ulkoministeri Tuomioja totesi asian kuuluvan presidentille, mutta mielihyvin välittävänsä aiheen Niinistölle.
Tämän ranneliike.net -palvelun omistaja eli Sateenkaariyhteisöt ry oli tilaisuuden järjestäjänä näkyvästi esillä, puheenjohtaja Mikko Kivisen juontaessa. Ranneliikettä on ehkä vaivannut turha vaatimattomuus. Mutta nyt Kivinen totesi Ranneliike.netin olevan Suomen johtava ja suurin homomedia. Hyvä.
Helsingissä kansainvälisen homo- ja transfobian vastaisen päivän aattona järjestetyssä 1705-tilaisuudessa oli esillä lähialueiden, erityisesti Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema.
Venäjällä homoseksuaalisia ihmisiä on ajettu marginaaliin ja kaappiin takaisin. Pietarissa helmikuun lopussa hyväksytty laki kieltää puhumasta julkisesti homoseksuaalisuudesta myönteisesti - eli "propagandan" homoudesta, lesboudesta ja transsukupuolisuudesta alaikäisille. Muuallakin Venäjällä on hyväksytty tai ollaan hyväksymässä vastaavia lakeja.
Pietarin homot, biseksuaalit ja transihmiset pelkäävät rangaistuksia uuden lain vuoksi.
- Laki on osa johtavan puolueen politiikkaa, jolla kielletään kaikki kansalaistoiminta, totesi puhujana tapahtumassa ollut Anna Anisimova ComingOut -järjestöstä.
ComingOut -järjestö on yksi Venäjän neljästä virallisesti rekisteröidystä hlbt-järjestöstä. ComingOut järjestää mm. monipuolisen kulttuuritapahtuman, QueerFestin, vuosittain Pietarissa. ComingOut on vastustanut "homopropagandalakia" aktiivisesti. Nyt järjestön toiminta on vaarassa, kun seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevan tiedon levittäminen on tullut laittomaksi.
- Venäjä hyväksyi vuonna 2010 Euroopan neuvoston yksimielisen suosituksen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnän vastustamisesta. Hyväksyessään sensuurilait Venäjä toimii päinvastoin, Seta ry:n pääsihteeri Aija Salo sanoi.
Tilaisuudessa puhuneen ulkoministeri Erkki Tuomiojan aiheena oli Suomi ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema Suomen ulkopolitiikassa.
- Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat yksi Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan painopisteistä, ulkoministeri Tuomioja sanoi tilaisuudessa.
- Osallistuin maaliskuussa Strasbourgissa Euroopan neuvoston konferenssiin, jossa etsittiin keinoja LHBT-oikeuksien toteuttamiseksi tehokkaammin. Viime kuukausina huomiota on herättänyt mm. Pietarissa hyväksytty laki homoseksuaalisen propagandan levittämisestä. Suomi on muiden EU-maiden kanssa seurannut tilannetta tarkkaan ja ilmaissut huolensa asiasta Venäjän viranomaisille, Tuomioja kertoi.
Muusikko-näyttelijä Olavi Uusivirta nimitettiin vuoden 2012 homofobian vastaisen työn hyvän tahdon lähettilääksi.
- Mitä seksuaalivähemmistöihin tulee, Suomi on tunnetusti maailman muutamanneksi suvaitsevin maa. Suomi on aina suvainnut gallupeissa, juhlapuheissa, tilastoissa ja laatulehtien feature-jutuissa. Katutason todellisuus on liian usein toisenlainen. Suurin haasteemme onkin tuoda näkyväksi ja omalta osaltamme asettaa kyseenalaiseen valoon se piiloteltu, asenteissa elävä ennakkoluuloisuuden aave, joka elää rivien väleissä, katseissa ja äänenpainoissa. Suvaitsevaisen Suomen tehtävänä on nyt myös olla suvaitsematta itäisen naapurimme kestämätöntä ihmisoikeuksien alasajoa., Uusivirta sanoi.
- Olavi Uusivirta on osoittanut sanoillaan ja teoillaan olevansa aidosti yhdenvertaisuuden aktiivinen puolestapuhuja ja maailmanparantaja, eikä myöskään poliittinen toiminta tai yhteiskunnallinen kommentaari ole hänelle vieraita ajatuksia, kertoo valintaperusteista Sateenkaariyhteisöt ry:n puheenjohtaja Mikko Kivinen.
Kivinen arvioi puheessaan, että vaikka Uusivirta itse on epäillyt eräässä haastattelussaan, että "valkoisella heteromiehellä oikein ole kosketuspintaa erilaisuuteen", hänellä on silti hämmästyttävän hyvin kiteytetty tapa ilmaista koko tämänkin tilaisuutemme tarkoitus: "Jos ihmisillä vain olisi enemmän halua käsitellä pelkojaan ja yritystä ymmärtää erilaisuutta, välttyisimme monilta turhilta ristiriidoilta ja konflikteilta."
- Sateenkaariyhteisöt ry pyrkii tällä nimityksellään kannustamaan myös muita viihdealan artisteja tärkeinä mielipidevaikuttajina Suomessa huomaamaan omat mahdollisuutensa tuoda esille ja keskusteluun yhteiskunnassamme piilevää suvaitsemattomuutta. Olavin kaltaisia aktiivisia tekijöitä tarvitaan paljon, sanoo Kivinen.
Uusivirta on seitsemäs homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettiläs. Lähettilään kunniatehtävänä on pyrkiä vähentämään suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyvää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamaa syrjintää ja eriarvoisuutta, joka ilmenee homo- ja transfobiana.
Viime vuonna lähettilääksi nimitettiin SLU:n puheenjohtaja Timo Laitinen. Aiempina vuosina lähettiläänä ovat toimineet kansanedustaja Minna Sirnö, piispa Wille Riekkinen, ulkoministeri Alexander Stubb, toimittaja Jone Nikula sekä taiteilija Arja Saijonmaa.
Kansainvälinen homo- ja transfobian vastainen päivä
Kansainvälinen homo- ja transfobian vastainen päivä (International Day Against Homophobia and Transphobia / IDAHO) on 17. toukokuuta. Teemapäivää vietettiin ensi kerran vuonna 2005, ja siitä on muodostunut vuosittainen tapaus.
1705-tapahtuman järjestivät yhteistyössä Sateenkaariyhteisöt ry ja Seta ry. Tilat tapahtumalle tarjosi Ravintola DTM. Vuonna 2012 kansainvälinen homofobian vastainen päivä sattuu helatorstaille, joten tapahtuma järjestettiin jo aattopäivänä.
Sateenkaariyhteisöt ry:n puheenjohtaja Mikko Kivinen
Seta ry:n puheenjohtaja Aija Salo ja ILGA-Europen vasta julkaisema kartta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta Euroopan eri maissa. TIlanne on huolestuttava esimerkiksi Venäjällä. Myöskään Suomi ei ole mallioppilaiden joukossa. Etenkin trans-ihmisten tilanteessa on parantamisen varaa.
Anna Anisimova, Coming Out -järjestöstä Pietarista kertoi GLBT-vähemmistöjen tilanteesta Venäjällä.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja
Homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettilääksi nimitettiin laulaja-näyttelijä Olavi Uusivirta. Kuvassa myös Sateenkaariyhteisöt ry:n puhjeenjohtaja Mikko Kivinen.
RainbowFlash
Terveiset Pietariin
Lukijoiden kommentit
Tuomiojan puhe on ulkoministeriön sivulla kirjoitetussa muodossa formin.finland.fi
Erittäin rohkaiseva oli ulkoministeri Tuomiojan pieni mutta varsin merkittävä ele, kun hän hakeutui ennen tilaisuudesta poistumistaan henkilökohtaiseen keskusteluun Anna Anisimovan kanssa.
Se osoittaa meille, että nämä asiat aidosti kiinnostavat Suomen nykyistä ulkopoliittista johtoa, ja myös pietarilaisille ja venäläisille homoille, että heidän kohteluaan ei pidetä lähinaapurissa korkeallakaan tasolla yhdentekevänä asiana.
Kuuban presidentin Raúl Castron tytär Mariela Castro kertoi viime lauantaina lehdistölle, että hänen isänsä tukee homoseksuaalisten ihmisten välisten liittojen tunnustamista.
Mariela Castro, joka johtaa Kuuban seksuaalikoulutuskeskusta (Centro Nacional de Educación Sexual – Cenesex) ja puolustaa aktiivisesti seksuaalivähemmistöjen oikeuksia Kuubassa, kertoi isänsä suhtautumisesta homoliittoihin Havannassa viime viikonloppuna vietetyn homofobian vastaisen päivän yhteydessä. Tapahtumaan osallistui yli 400 ihmistä, ja Mariela kertoi tilaisuuteen saapuneille tiedotusvälineiden edustajille, että hänen käsittääkseen ”Kuuban presidentti on monissa tilaisuuksissa kertonut” kannattavansa samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisten liittojen tunnustamista.
Presidentin tyttären mukaan tämä tuki ei ole yleisesti tunnettu, koska ”presidentti ei ole kertonut siitä julkisuudessa. Se on varmaan osa hänen taktiikkaansa ja strategiaansa. Se kuuluu hänen tyyliinsä. En aio painostaa häntä kertomaan tästä julkisesti, koska mielestäni on tärkeämpää, että hän toimii konkreettisesti kuin puheen tasolla.”
Mariela Castron mukaan Kuuban johtaja on ”harjoittanut hieman asianajajan hommaa puhuessaan tarpeesta edistää seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyviä oikeuksia ja ennakkoluulojen voittamista.”
Cenesexin johtaja otti tilaisuudesta vaarin onnitellakseen Yhdysvaltojen presidenttiä Barak Obamaa tämän samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisille liitoille antamasta tuesta.
Tällä sivustolla on joskus aiemmin ollut keskustelua siitä, miten HBLQTI-ihmiset kohdataan psykiatrian piirissä (viittaan etenkin eheytyskeskusteluun ja sairaanhoitaja-sielunhoitajaterapeutteihin ja myös taannoin olleeseen amerikkalaisen psykiatrian alan homokielteisen asiantuntijan vierailuun - nimeä en juuri nyt valitettavasti muista - Suomessa HY:n vieraana). Tätä taustaa vasten on hyvä huomata, että kyseinen Mariela Castro on koulutukseltaan psykologi.
Helsingissä kansainvälisen homo- ja transfobian vastaisen päivän aattona järjestettävässä 1705-tilaisuudessa muusikko-näyttelijä Olavi Uusivirta nimitetään vuoden 2012 homofobian vastaisen työn hyvän tahdon lähettilääksi.
- Olavi Uusivirta on osoittanut sanoillaan ja teoillaan olevansa aidosti yhdenvertaisuuden aktiivinen puolestapuhuja ja maailmanparantaja, eikä myöskään poliittinen toiminta tai yhteiskunnallinen kommentaari ole hänelle vieraita ajatuksia, kertoo Sateenkaariyhteisöt ry:n puheenjohtaja Mikko Kivinen valinnan perusteluiksi.
Uusivirta on seitsemäs homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettiläs. Vuodesta 2006 lähtien vuosittain nimitettyjen lähettiläiden kunniatehtävänä on pyrkiä vähentämään suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyvää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamaa syrjintää ja eriarvoisuutta, joka ilmenee homo- ja transfobiana.
Viime vuonna lähettilääksi nimitettiin SLU:n puheenjohtaja Timo Laitinen. Aiempina vuosina lähettiläänä ovat toimineet kansanedustaja Minna Sirnö, piispa Wille Riekkinen, ulkoministeri Alexander Stubb, toimittaja Jone Nikula sekä taiteilija Arja Saijonmaa.
Uusivirta on paikalla 1705-tilaisuudessa vastaanottamassa nimityksensä.
Tilaisuudessa puhuvan ulkoministeri Erkki Tuomiojan aiheena on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema Suomen ulkopolitiikassa. Pietarilainen Anna Anisimova ComingOut-järjestöstä puolestaan kertoo vähemmistöjen nykytilanteesta ja HLBT-aktivismista Venäjällä.
1705-tilaisuus järjestetään keskiviikkona 16.5. kello 14.00 - 16.30 Ravintola DTM:ssä, osoitteessa Mannerheimintie 6 B, Helsinki. Tilaisuus lähetetään myös netissä, osoitteessa bambuser.com/channel/Setary
Tapahtuman jälkeen Kolmen sepän patsaalla kello 17.00 Amnestyn hlbti-ryhmä järjestää "Sateenkaarivälähdys" Rainbow Flash -mielenosoituksen Venäjän ja lähialueiden lhbti -ihmisten oikeuksien puolesta. 100 ilmapalloa sateenkaaren väreissä lähetetään maailmalle homo- ja transfobian vastaisin viestein. Vastaavia tapahtumia järjestetään kansainvälisenä homo- ja transfobian vastaisena päivänä monissa kymmenissä kaupungeissa ympäri maailmaa.
Jone Nikula aiheutti aikamoisen "häh"-efektin ja pisti hetkeksi homo-ongelmaiset "äijät" haukkomaan henkeään. Ainakin Helsingissä nähtiin ja kuultiin kaupungilla ihan ääneen hämmästelyä ja asiasta keskustelua. Mahdollisesti muutama tällaista homo-ongelmaista "äijää" joutui kohtaamaan sen asian, että ns. äijäkulttuurilla ei sinänsä tarvitse olla mitään tekoa homokielteisyyden kanssa.
Ainakin Minna Sirnön ja Wille Riekkisen tiedän käyttäneen vuotensa aikana arvovaltaansa siihen, että glbt-aiheet ovat tulleet vastahakoisestikin vähemmistöasioihin suhtautuvien tahojen kohtaamaksi.
Joka kerran lähettilään nimittäminen on myös herättänyt ainakin jonkinlaista keskustelua joissain ympyröissä.
Onkohan nimityksessä kysymys jonkinlaisesta kunniamaininnasta aikaisemmista tekemisistä sen sijaan kuin siitä, että nimitetty valittaisiin pörssiyhtiön johtajaksi tai muuhun tulosvastuulliseen hommaan. Jotkut kun tekevät hyvää ihan pyytettömästi ilman että erikseen tarvitsee vihjata. Tämä voi teitenkin olla vierasta sinun toiminnassasi. Näin ollen odotuksesi ovat tosiaan liikaa: tämänkään vuoden lähettiläs ei ole tulossa palvelemaan sinua ja toteuttamaan mielihalujasi.
Olavi sai varmastikin tunnustuksen tuosta HOMO-näytelmästä, missä hän tekee homoja tykö teatteriyleisöön täysiä saleja myöten, varmaan vielä ensi syksynäkin.
Sen lisäksi Olavi vois nyt julkaista Seta:n kanssa joukon suomennettuja covereita tunnetuista hyvistä homolauluista - tai mikseipä uusia suomalaisiakin kappaleita, jos niitä joku osaa tehdä. Tai sitten vanhoista hyvistä suomi-iskelmistäkin löytyy ainesta, kun vähän uussovittaa ja viilaa ehkä sanojakin.
Suomessahan on huutava pula homotunteista kertovista lauluista nimenomaan miesartisteilta. Ja pientä konsultaatiota sitten Olaville, sillä jokainen ei todellakaan ole vähän homo, ei oikeasti. Homoja ovat vain homot - ei pidä sortua luomaan vääriä mielikuvia.
Tokin hlbtq-piirit ovat tulleet Suomessa varsin saamattomiksi - eihän meillä ole yhdenyhtäkään edes homo-punk -harrastajapoppoota.
DTM:n uusin reainkarnaatio on pyörinyt kohta jo 4 kuukautta, eikä lavalle ole vieläkään noussut yhtäkään mieheltä näyttävää mieslaulajaa esiintymään...
Tykästyin Minna Sirnön tapaan hoitaa aikanaan omaa lähettilään tehtäväänsä. Mielestäni hän hoiti sitä hyvin. Hän otti kantaa kirjoituksin ja myös esiintymisin. Muistelen hänen jopa kiinnittäneen lähettilään kilpensä eduskunnassa oman työhuoneensa ovenpieleen.
Tämä Sateenkaariyhteisöt ry:n lähettiläs-konsepti on onnistunut juuri siinä tarkoituksessa, johon he sen ovat alkujaan luoneet.
Minulla on pieni haave, että yhtenä vuonna lähettiläänä toimisi Tarja-niminen henkilö.
Homofobian vastaisena päivänä 17.5. Berliinissä on ilmapallotempaus Venäjän homofobisia lakeja vastaan. Ns. rainbowflashmob tapahtuu homomuistomerkillä, ja pallotempauksen järjestää saksalais-venäläinen queer-järjestö. Friedrichstadt Palast, tunnettu konserttisali ja sen intendentti saavat siviilirohkeuspalkinnon. Konserttisali mm. perui venäläisesiintyjien sopimuksia ja lopetti yhteistyön venäläisten ohjelmatoimistojen kanssa, kun Pietarissa hyväksyttiin homofobinen laki.
Kesäkuussa Berliinin pride-paraati ohjataan Venäjän suurlähetystön ohi Unter den Linden -kadun alkupäässä. Paraati järjestetään 23. kesäkuuta 2012, ja sen reitti on kokonaan muuttunut edellisistä vuosista. Lähtö on Kreuzbergista, eikä paraati lainkaan käy perinteisillä paikoilla Kurfürstendammilla
Lauantaina paljastettiin Ruotsin ensimmäinen alttaritaulu erityisesti homoseksuaalisia ihmisiä varten. Skaran tuomiokirkon edustajaa ei kuitenkaan saapunut paikalle, vaikka oltiin Skarassa. Taulun luoja Elisabeth Ohlson-Wallin oli pettynyt. Skara on hänen entinen kotikuntansa, ja hän oli tullut mukaan tekemään SVT:n ohjelmasarjaa Konstkuppen, jossa kuusi taiteilijaa saapuu omaan kotikaupunkiinsa jättämään oman jälkensä. Ohjelmasarja tulee tv:stä ensi vuonna. Skara sijaitsee läntisessä Ruotsissa Vänern-järven eteläpuolella.
Tarkoituksena on, että alttaritaulu kaivetaan esiin vihkiäisiin, kasteeseen tai hautajaisiin.Kuvassa on paratiisia. Kirkkovaltuusto ja lääninhallitus päättävät taulusta. Tuomiorovasti oli diplomaattinen. Hän kiitti lahjasta, mutta hän muistutti, ettei itse ole päättävässä asemassa. Elisabeth Ohlson-Wallin sanoo, että kirkko olisi voinut olla iloinen siitä, että kaikille on nyt tarjolla alttari. Iloinen asia oli se, että parisataa paikkakuntalaista oli tullut taulun paljastustilaisuuteen.
Elisabeth Ohlson-Wallin herätti huomiota vuosia sitten suurikokoisilla Ecce Homo -kuvillaan, jotka olivat kuin alttaritauluja. Berliinissä ja Zürichissä kuvat olivat esillä kirkoissa. Ruotsissa ne eivät päässeet kirkkoihin. Helsingissä näyttely oli vuonna 2000 Valokuvataiteen museossa.
QX:n sivulla on kuvia alttaritaulusta. Siinä on kaksi Adamia ja kaksi Eevaa. Käärmekin on ja käärmeellä tutut ruotsalaiset kasvot.
Sivusta katsojaa moinen kuvainpalvonta hieman ihmetyttää.
Buchanan (ei rekisteröitynyt) • 16.05.2012 09:15
Kannattaako meidän alkaa tukemaan tuota satu-uskomusta ja pitämään sitä hengissä, kun sen on muuten nähty olevan jo kuolemassa pois vaivaamasta ihmisiä. Eiköhän sen parasta vähän jälkeen pari tuhatta vuotta sitten päiväys siitä ole jo tehnyt henkisestikin vähäravinteista. Se ei meille ole armoa juurikaan antanut, joten kannattaako alkaa marttyyreiksi sen hengissäpitämiseen.
Tämän vuosituhannen ihmiset kaipaavat parempaa yhteiskunta- ja elämänfilosofiaa ja moraalia, kuin mitä kristinuskomus käytäntöineen edustaa.
Turha suvaitsevaisto kristinuksomusta kohtaan voisi jo antaa sen mennä menojaan.
Floridalaisen Against Me! punkyhtyeen laulaja Tomista tulee laulajatar Laura. Yhtyeen johtohahmo Tom Gabel toi aikeensa esiin Rolling Stonen haastattelussa. Asiasta kertoivat Suomessa Rumba ja YleX verkkosivuillaan.
Gabel kertoi vuosia jatkuneesta sukupuoli-identiteettinsä kriisistä. Ennen Rolling Stone -lehden haastattelua hän oli kertonut suunnitelmistaan vain vaimolleen, joillekin lähimmille sukulaisilleen ja eräille ystävilleen.
Sukupuolen korjaamiseen kuuluvat hormonihoidot alkavat pian. Gabel aikoo ottaa nimekseen Laura Jane Grace ja hän aikoo jäädä avioliittoon vaimonsa Heatherin kanssa. Gabelin mukaan pelottavinta oli se, miten hänen vaimonsa reagoisi tietoon sukupuolenkorjaus-asiasta, mutta vaimo on hänen mukaansa suhtautunut hyvin ymmärtävästi.
Gabel vihjasi sukupuoli-identiteettiinsä liittyvästä kamppailusta aiemmin yhtyeensä sanoituksissa. Esimerkiksi The Ocean -kappaleessa aihe - ja nimi Laura - tulee selvästi esiin.
Laulaja otti asiakseen puhua avoimesti sukupuolenkorjausprosessistaan, koska tämä on ensimmäinen kerta, kun tunnettu rock-tähti tulee transseksuaalisuuden suhteen ulos kaapista.
Against Me! on Floridan Gainesvillesta kotoisin oleva punk rock -yhtye. Se on perustettu vuonna 1997. Yhtye esiintyy 15.7. Suomessa Ilosaarirockissa.
Toinen, ja ei käsittääkseni niin kovin tunnettu...
Ensimmäinen oli NY:n Max's Kansas Cityn scenessä vaikuttanut protopunkkari Wayne County, joka 1980 tultaessa kävi lävitse sukupuolenkorjausprosessin ja on esiintynyt siitä lähtien nimellä Jayne County. Wayne County oli suurena vaikuttajana niin David Bowielle kuin NY punkkareille. Jayne/Wayne County tunnetaan biiseistä kuten "Are You Man Enough To Be A Woman" ja If You Don't Wanna Fuck Me Baby, Fuck Off".
Andy Warholin ympärille muodostuneissa teatteri- ja drag queen piireissä vaikuttanut Jayne/Wayne County tunnetaan myös näyttelijänä. Hän näytellyt mm. Rosa von Praunheimin ja Derek Jarmanin (Jubilee) elokuvissa.
*Nykyään Jayne on Wayne, mutta hänen julkinen uransa käsittää molemmat nimet, siksi käytän niitä tässä.
Rumban juttu on kömpelö tuon aiheen kanssa, mutta selvästi hyvää tarkoittava.
Hyvä tahto on oleellista.
- - -
Jayne County on kirjoittanut myös muistelmansa.
"Man enough to be a woman" ei aivan ole maailmankirjallisuuden klassikko, mutta mielenkiintoinen tarina ja dokumentti yhdestä elämästä, joka on omanlaisensa.
Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilanne on esillä kansainvälisen homo- ja transfobian vastaisen päivän (IDAHO) aattona Helsingissä järjestettävässä 1705-tapahtumassa. Ravintola DTM:ssä järjestettävässä tilaisuudessa puhuu ulkoministeri Erkki Tuomioja.
Kansainvälinen homo- ja transfobian vastainen päivä (International Day Against Homophobia and Transphobia / IDAHO) on 17. toukokuuta. Teemapäivää vietettiin ensi kerran vuonna 2005, ja siitä on muodostunut vuosittainen tapaus. Tänä vuonna 17.5. sattuu helatorstaille, joten tapahtuma järjestetään jo aattopäivänä.
Kaikille avoin ja maksuton tapahtuma järjestetään keskiviikkona 16.5. kello 14.00 - 16.30 Ravintola dtm:ssä, osoitteessa Mannerheimintie 6 B, Helsinki.
1705-tapahtuman ohjelma:
14.00 Tervetulosanat: Sateenkaariyhteisöt ry:n puheenjohtaja Mikko Kivinen
14.10 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ahdinko - kansainvälisen yhteisön vastuu: Setan pääsihteeri Aija Salo
14.30 Life and activism in St. Petersburg in the shadow of the anti-gay law: Anna Anisimova, Coming Out -järjestö, Pietari (englanninkielinen)
15.00 Suomi ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema Suomen ulkopolitiikassa: ulkoministeri Erkki Tuomioja
15.30 Kysymyksiä ja keskustelua
16.00 Vuoden 2012 homofobian vastaisen työn hyvän tahdon lähettilään julkistus
Tilaisuuden jälkeen Kolmen sepän patsaalla kello 17.00 Amnestyn hlbti-ryhmä järjestää "Sateenkaarivälähdys" Rainbow Flash -mielenosoituksen Venäjän ja lähialueiden lhbti -ihmisten oikeuksien puolesta. 100 ilmapalloa sateenkaaren väreissä lähetetään maailmalle homo- ja transfobian vastaisin viestein. Vastaavia tapahtumia järjestetään kansainvälisenä homo- ja transfobian vastaisena päivänä monissa kymmenissä kaupungeissa ympäri maailmaa.
Muistakaamme myös kesäkuun 30. pv lauantain Helsinki Pride paraati, jossa kannattaa ottaa venäläisturistienkin silmissä kantaa Venäjän ja Pietarin ihmisoikeustilanteeseen.
Venäjällä vaaleansinistä (eikä siis vaaleanpunaista) pidetään homojen värinä, joten se sopii hyvin kannanotto-pukeutumisväriksi.
Nyt keskiviikkona 16.5. on DTM:ssä myös Helsinki Pride etkobileet eli varainkeruutapahtuma 8 euron lipuin klo 21 alkaen...
Helsingin Sanomat julkaisi 13.5 pääkirjoituksessaan laajan tarkastelun USA:n presidentin ottamasta homoliittot hyväksyvästä kannanotosta ja sen vaikutuksista.
HS totesi, että jos presidentti on muun ohessa arvojohtaja, niin ajoittain hänen pitää olla valmis puolustamaan hankkeita, joita merkittävä osa äänestäjistä vastustaa. Silloin valtionpäämies voi todella johtaa arvojen muodostumista eikä vain myötäillä niitä.
Eri puolilla maailmaa Obaman kannanotto on saanut toimittajat tivaamaan poliitikoilta kantaa asiassa ja selvittämään mahdollista edistystä. Suomessakin on ehkä kysytty, mutta ainakaan otsikoihin saakka ei ole yltänyt sen enempää pääministerin kuin presidentinkään muuttunut kanta. Siis Suomesta.
Helsingin Sanomat lainasi New York Timesin pääkirjoitusta. NYT oli tarkastellut
asiaa enemmän Yhdysvaltain historian kuin vaalitaktiikan kannalta. Samaa sukupuolta olevien ihmisten avio-oikeus on lehden mielestä tämän ajan suuri kansalaisoikeuskysymys, ja Yhdysvalloissa tasa-arvon edistäminen on aina vaatinut vahvaa johtajuutta.
Helsingin Sanomat totesi, että sama pätee muuallakin. - New York Timesin kantaan on helppo yhtyä, totesi HS.
Suomessa keväällä aloittanut presidentti puhui vaalikampanjan aikana jotain hieman epämääräistä samoista oikeuksista, mutta ei ole kannattanut tasa-arvoista avioliittolakia. Samalta puoluetaustalta noussut pääministeri ilmeisesti oli puolueensa puoluekokouspäätöksen kannalla, mutta vetäytyi aihepiiristä kesän 2011 hallitusratkaisun jälkeen.
Suomessa poliitikot ovat helposti tavoitettavissa ja ainakin ns politiikan toimittajat kuuluvat ikäänkuin samaan yhteisöön, tosin ulkojäseninä. Ansiokkaan pääkkärin jatkoksi HS voisi hyvinkin pyytää johtajia poliitikkoja sanomaan jotain, ainakin kommentoimaan Obaman lausuntoa.
Suomalaisen oikeiston piirissä on perinteisesti ihailtu Yhdysvaltoja. Obaman avioliittokanta on ilmeisesti monille siellä harmillinen. Kaukana ei ehkä ole ajatus, että tämä Obama ei olekaan "oikeata Amerikkaa".
Kun tasa-arvoaihepiiri on noussut yhdeksi keskeiseksi teemaksi USA:n ulkopolitiikassa, diplomaattien raporteissa Helsingistä lienee kartoitettu suomalainen tilanne. Kotijenkkien lounaspöydissä suomalainen konservatiivipoliitikkokin ehkä on vähän edistyksellisempi kuin kotimaansa julkisuudessa.
On tietenkin ymmärrettävää, että osa suomalaisesta poliittisesta eliitistä on aidosti vanhoillista. Mutta vain konjuktuurivanhoillisille (esim vaalituloksen vauriotorjunnan hengessä) Obaman kannanotto antaisi ehkä lisää henkistä liikkumavaraa ja rohkeuttakin tasa-arvon aihepiirissä. Mutta jos oma vakaumus on todellakin kaukana Obaman ajatusmaailmasta, liikkumavaran tarvetta ei tietenkään ole.
Lukijoiden kommentit
Itse en pidä Niinistöä ja Kataista mitenkään homovihamielisinä, mutta heidän tulisi asettaa asiat tärkeysjärjestykseen. Onko kapeampi punavihreä enemmistö hallituksessa tärkeämpi kuin perustuslain edellyttämä tasa-arvo lain edessä? Entä ovatko asianomaisen täysien perusoikeuksien toteutuminen olennaisempaa kuin ulkopuolisten "arvomaailma"?
Käsittääkseni Niinistön ulostulo presidentinvaaleissa oli, paitsi siis vastenmielinen, lähinnä taktista suosion kalastelua. En usko, että kun tasa-arvoinen avioliittolaki säädetään Niinistön presidenttikaudella, hän käyttäisi suspensiivista veto-oikeuttaan. Jossain Iltalehden vaalikoneessa hän olisi nihkeästi ollut valmis jopa allekirjoittamaan asiasta tehdyn lakialoitteen. Kysymys kuului: "Allekirjoittaisitko homojen avioliitoista tehdyn lakialoitteen?" tai jotain vastaavaa.
Kataisen tapauksesta taas on jankutettu ummet ja lammet. Hän on Niinistöä selkeämmin homojen tasa-arvon kannalla. Hän on kuitenkin valinnut sitoa kätensä tässä aiheessa myymällä sielunsa kristillisteokraatteille. Höpsö kai luuli tekevänsä isänmaallisen uhrauksen niin kuin vihreille annettiin periksi ydinvoimassa ja demareille ja vasemmistoliitolle arvonlisäverossa. Näissä uhrauksissa ei kuitenkaan ole kyse kenenkään ihmisoikeuksista.
HLBTI teemat eivät kuitenkaan välttämättä nouse keskeiseksi teemaksi presidentinvaaleissa. Huolimatta monista hyvin jyrkistä kommenteista, äänestäjiä kiinnostaa ehkä eniten talous. Kaikki Romneyn kannattajat eivät liene mitään homofoobikoita, vaan haluavat presidentiksi mielestään hyvän talousosaajan, ja tukevat Romneytä hänen hlbti kielteisyydestään huolimatta. Viime aikaisten tutkimusten mukaan amerikkalaisten enemmistö kannattaa esim. tasa-arvoista avioliittolainsäädäntöä, mutta sitä ei kerrota, kuinka tärkeänä he sitä pitävät, jättävätkö he äänestemättä Romneytä vain siitä syystä.
Yhdysvalloissa valitaan marraskuun vaaleissa presidentin ohella monia liittovaltio-, osavaltio- ja paikallistason päättäjiä. Jonkinlaista suuntaa on pystyttävä ottamaan ja tekemään pesäeroa vaalivastukseen. Toisaalta olisi myös outoa, että ensin tehdää jämäkkä ulkopoliittinen tasa-arvolinja, mutta sitten aletaan väistelemään henkilötasolla.
Erityisen hyvin tässä jutussa kolahti se, että arvojohtaja todellakin johtaa arvojen kehittymistä eikä vain tyydy peilailemaan laimeaa keskiveromielipidettä. Jos joka asiassa tehdään viimeisen päälle kompromissi, niin mihinkään ei edetä. Korkeintaan taaksepäin. Siinä tilanteessa pienikin vanhoillinen ryhmä voi alkaa pitämään päätöksenteon ilmapiiriä "panttivankinaan". Hetkinen, miksi tuo kuulosti tutulta...
Amerikkalainen itsenäinen tutkivaa journalismia tekevä uutissivusto The Raw Story kiinnitti huomiota jo huhtikuussa siihen, että presidenttiehdokkuutta hakeva Mitt Romney muuttelee usein puheitaan, jopa niin, että on vaikea sanoa, mikä on totta, mikä on muunneltua totuutta. Ei siis ole yllätys, ettei hän muista mitään kouluajan parturitoimistaan, vaikka muut muistavat. The Raw Story vertaa Mitt Romneya suosittuun 1960-luvun piirrostauluun "Etch a Sketch". Kun taulua ravistaa, piirretty kuva katoaa, ja voi aloittaa alusta eli voi kertoa uuden tarinan. Arvellaan, että Etch a Sketch -taulusta on tulossa kirpputorien uusi superhitti.
Mikä kumman Etch a Sketch, video kertoo kaiken:
Pari päivää sitten The Raw Story -sivusto kertoi, miten Romneyn pääavustaja Eric Fehrnstrom "katalasti" outtasi kesken poliittista valtataistelua 1992 Massachusettsissa transnaisen Althea Garrisonin. Fernstrom itse oli Boston Heraldin poliittisena kolumnistina. National Center for Transgender Equality piti tapausta vastenmielisenä ja se loukkasi vakavasti transnaisen oikeuksia. Tämän poliitinen ura loppui siihen.
Entinen Heraldin toimittaja kertoo, että se oli ilkeä poliittinen teko. Althea Garrison oli bostonilainen aktivisti ja republikaanipoliitikko, ja hänet oli paikallisvaaleissa jo valittu Massachusettsin State Houseen. Kaksi päivää myöhemmin Fernstrom iski kirjoituksellaan. Hän oli kaivanut esiin syntymätodistuksen, ja selvisi, että Althea olikin syntynyt pojaksi. Althean ura loppui, ja aina kun hänet mainittiin julkisuudessa, muistutettiin hänen sukupuoli-identiteetistään. Samaan aikaan USAssa surmattiin transihmisiä lähes viikottain.
Transihmisellä jostain syystä meillä Suomessakin menneisyyden laahus kulkee mukana elämän loppuun saakka. Kun sukupuolenkorjaus on tehty ja nimet ja henkilötunnukset on muutettu, viranomaispapereissa kuitenkin kulkee mukana tieto siitä, kuka tämä henkilö oli ennen. Moneen kertaan on kysytty: Mihin sitä tietoa tarvitaan? Siinä joutuu transihmisen integriteetti uudelleen koetukseen.
Lukijoiden kommentit
Eikä pelkästään kulje mukana, vaan se sinne aivan erityisesti merkitään ja tämä merkintä tuli Tuija Braxin ollessa oikeusministeri ja hän lupasi toissa vuonna TransHelsingissä korjata asian. Korjata siis oman mokansa. Mutta mitään ei ole tapahtunut.
Suomen väkivaltiolla ei ole siis mitään aikeita tunnustaa transihmisten todellista sukupuolta muutoin kuin varsin merkityksettömissä papereissa. Silloin, kun kriisi iskee päälle joko sairauden tai rikoksen yllättäessä, vanhat paperit kaivetaan esille.
Suuressa Nordrhein-Wstfalenin osavaltiossa Saksassa maapäivävaaleissa Kristillisdemokraatit CDU saivat kylmää kyytiä alaspäin, tulos 26%. CDU menetti yli 8% edellisiin vaaleihin verrattuna. Selkeä voittaja on Sosialidemokraatit SPD, 39%, nousua melkein 5%.
Vihreät olivat lievässä alamäessä, nyt 11%. Piraattien äänivyöry ei ollut aivan yhtä suuri kuin koko maan gallupit ennustavat. He saivat vajaat 8% äänistä. Liberaalit saivat suosikkiehdokkaansa avulla lähes 9%, vaikka he koko maata ajatellen ovat äänikynnyksen riskirajoilla eli mahdollisesti putoamassa kokonaan pois politiikasta. Liberaalit FDP on ulkoministeri Westerwellen puolue.
Nordrhein-Westfaleniin kuuluvat mm. Köln ja Düsseldorf.
Ensi vuonna pidetään valtiolliset vaalit, ja Merkelin paikka maan johtajana on vakavasti uhattuna. Hänen puolueensa, Kristillisdemokraatit on kaikissa osavaltioissa taantunut. Todennäköisesti Sosialidemokraatit ja Vihreät nousevat valtaan. Aikaisemmin puhuttiin, että Wowereitilla olisi mahdollisuuksia kansleriksi. Nyt niitä puheita ei enää ole ollut.
ILGAn* taulukossa pisteitä annetaan lainsäädännön ja hallinnollisten käytäntöjen perusteella 24 kategoriassa. Suomi saa esimerkiksi kaksi pistettä parisuhdelaista. Jos meillä olisi voimassa tasa-arvoinen avioliitto, pisteitä annettaisiin kolme, kuten Islannille, Belgialle, Hollannille, Norjalle, Portugalille, Espanjalle ja Ruotsille.Toisaalta Suomi saa kaksi miinuspistettä siksi, että transhenkilön uusi sukupuoli tunnustetaan virallisesti vasta pakollisen avioeron ja pakollisen sterilisaation jälkeen.
Täydet 17 pistettä saisi maa, joka toteuttaa täydellisesti HLBT-ihmisten ihmisoikeuksia ja myös lainsäädännössä. Alimman pistemäärän -7 saa maa, jossa rikotaan voimakkaasti ihmisoikeuksia ja syrjitään HLBT-ihmisiä.
Listan korkeimman pistemäärän saa Iso-Britannia 12,5 pistettä. Espanja ja Ruotsi seuraavina 12 pisteellä. Suomi jakaa 12. sijan yhteensä kuudella pisteellä Itävallan ja Kroatian kanssa. Alhaisimman, -4 pistettä saa Ukraina. Vatikaani on myös häntäpäässä, lopusta neljäntenä -2 pisteellä. Venäjä saa myös -2 pistettä.
Baltian maista Viro saa kokoon yhteensä 2 pistettä. Kannattaa huomata, että Virolla on voimassa laki seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvasta viharikoksesta. Suomesta sellainen laki puuttuu. Latvia sai yhteensä nolla pistettä ja Liettua yhden pluspisteen.
*) The International Lesbian, Gay, Bisexual, Trans and Intersex Association (ILGA) on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksien puolesta toimivien ryhmittymien kansainvälinen kattojärjestö. ILGA Europe on järjestön alueorganisaatio Euroopassa, jonka jäsenenä Suomesta on mm. Seta ry.
Ei tällaista! Kun tietää esim. kuinka tyhjää täynnä on Saksan parisuhdelaki, niin ei tällainen tilasto kuvaa kuin pintatasoa. Sen pohjalta ei voi tehdä päätelmiä edes laillisten oikeuksien määrästä.
Paremminkin voisi mennä. Toisaalta tasa-arvoinen avioliitto ja täysi adoptio-oikeus, viharikoslaki ja translain muutos ovat vain ajan kysymyksiä. Joskus kyllä mietityttää, että mikä niissä maksaa. Tuon kartan ulkonäkö kyllä pettää, sillä Unkarikin on siinä Suomea homoystävällisempi.
Minua jäi ihmetyttämään taulukossa joidenkin maiden kohdalla pylpyrä samaan aikaan sekä avoliiton että rekisteröidyn parisuhteen kohdalla. Suomen kohdalla ei näin ollut, vaikka 1.4.2011 tuli voimaan yhtäläisesti sekä sekapareja että homopareja koskeva avoliittolaki. Laki ei tee avoliitosta "instituutiota", mutta Suomessa käsittääkseni kuitenkin avoparit ovat tasavertaisessa asemassa riippumatta suhteen osapuolten sukupuolesta.
Onko siis taulukossa virhe, vai olenko tulkinnut jotain väärin?
En ole ehtinyt sukeltaa tämän nimenomaisen tilaston keruumenetelmiin, jos niitä olisi edes saatavilla. Kuka nuo tiedot toimittaa ILGAlle ja milloin? Kuinka tiedon antaja on tulkinnut maansa lakipykäliä ja muutakin tilannetta?
Virhelähteitä on mielestäni useita, erityisesti eri tasoiset tiedon antajat ja tulkitsijat. Paljonko jokin virhe muuttaa pistetilannetta vaikkapa maiden välillä? Tuskinpa paljoakaan.
Hyvä kuitenkin että tilasto on tehty. Hahmottuu tätä kautta vaikkapa Suomen sijoittuminen muihin maihin nähden. Petrattavaa meillä on vielä paljonkin. Juuri nyt nuo epäoikeudenmukaisuudet transihmisten kohdalla ovat mielestäni kohtuuttomia ja vaatisivat pikaisia lakimuutoksia Suomessa.
Toisin kuin Suomi, sai Unkari pisteen siitä, että transihmisten sukupuoli voidaan muuttaa virallisesti ilman pakollista leikkausta. Lisäksi Unkari sai kaksi pistettä siitä, että syrjintälaissa mainitaan sukupuoli-identiteetti.
Sen verran menivät kuitenkin silmät sekaisin tuota listaa tarkastellessa, että enpä ihan loppuun saakka noita eroja viitsi nyt tarkastella.
Hyvä kun jaksetaan olla kriittisiä tällaisten tilastotietojen kanssa.
Kulttuuria lainsäädäntöfaktojen oheen olisi paikallaan huomioida.
Esimerkiksi tuo Unkari.
Siellähän laitettiin aikanaan iso määrä sateenkaariasioita muodollisesti kohdalleen 1990-luvulla - mutta huh mitä siellä nyt keskustellaan.
Maailmanpoliitisesti vuonna 1892 oli rauhallinen vuosi. Amerikassa alettiin myydä hammastahnaa putkilossa ja keksittiin liukuportaat. Saksassa keksittiin lasikantinen hillopurkki, jollainen nykyäänkin on monessa kodissa. Toukokuun 11. päivänä 1892 syntyi Lontoossa Margaret Rutherford. Hänestä tuli myöhemmin yksi tunnetuimmista brittinäyttelijöistä ja kuningatar löi hänet ritariksi. Myöhemmin häntä on kunnioitettu myös "homo- ja transmammana".
Queer.de -sivusto kertoo, että näyttelijän ura alkoi 1925 Oscar Wilden näytelmässä, mutta läpimurto tuli 1939 Neiti Marplena, yksityisetsivänä. Neljä elokuvaa teki näyttelijän kuuluisaksi.
1960 Margaret Rutherford tutustui nuoreen kirjailijaan Gordon Langley Halliin. Rutherford oli ihastunut tämän romaaniin "Me Papoose Sitter". Gordon oli syntynyt 1937, ja hänen sukupuolensa oli jäänyt hieman epäselväksi. Äiti oli synnyttänyt lapsensa salaa alaikäisenä. Synnytys oli kotona, ilman lääketieteellistä henkilökuntaa. Lasta kasvatettiin poikana, mutta myöhemmin se osoittautui erehdykseksi.
Margaret Rutherford oli hyvin liikuttunut Gordonin kohtalosta ja päätti miehensä kanssa antaa nuorelle miehelle adoption kautta uuden perheen. Gordon päätti 1960-luvun lopulla mennä sukupuolen korjaukseen, ja hän jatkoi Dawn Langley Simmonsina. Hänestä tuli tunnettu kirjailija, joka teki vuonna 1983 "äitinsä" Margaret Rutherfodin elämäkerran.
Sanomalehtien liiton parhaan ajattoman jutun palkinnon voitti Aamulehti viime vuonna lehden Asiat-liitteessä julkaistusta raportistaan Aslanin nk. eheytystapahtumasta Jyväskylässä. Tilaisuus oli Jyväskylän Vapaaseurakunnan nuortenilta.
Toimittaja Annina Huhtala kutsui mukaan Jyväskylän tapahtumaan eheytystä vastustavan uskovaisen homomiehen Riku Karppisen Tampereelta. Hänen mielestään Aslanin toteuttama nk. eheytystoiminta on vaarallista ja identiteetin rikkomista.
Raportissa kuvataan tyypillistä hurmoshenkistä, voimakkaan musiikin rytmittävää herätyskokousta käsien kohotteluineen ja hallelujaa-huudoin höystettynä. Tilaisuuden pääpuhuja oli Andy Chambers, joka todisteli kuinka hän on päässyt irti lapsuuden kokemusten aiheuttamasta homoudesta ja elää nyt liitossa naisen kanssa.
Tilaisuuden jälkeen Riku Karppinen tiukkaa Chambersilta, että onko tämän kiinnostus miehiin loppunut kokonaan. Miettimisen jälkeen Chambers kuitenkin toteaa: "Ei. Viehätykseni muita miehiä kohtaan on vähentynyt, ja kiinnostus naisia kohtaan lisääntynyt."
Karppinen haluaa tarkennusta: "Miksi sitten piti antaa sellainen kuva, että homosta heteroksi muuttuminen on mahdollista?"
Chambers:
– Jotkut saavat sen kuvan. Näkisin että homo ja hetero kuuluvat lineaariselle linjalle, jossa voi tapahtua liikettä. En tunne ketään, joka olisi sanonut juuri noilla sanoilla, että on muuttunut homosta heteroksi.
Mielenkiintoista Aslanin konseptissa on se, että on tuotettu eksoottisen näköinen (suomalaisittain), tummaihoinen eheyttäjä toiselta mantereelta. Miksiköhän? Onko niin, etteivät kotimaiset eheyttäjät ole pystyneet olemaan riittävän uskottavia ja vakuuttavia? Ripaus eksotiikkaa, mies, jonka "puhe on hyväilevää, kuin suoraan Jumalalta", kiihkeä musiikki, hurmoksellinen liikehdintä, voimakas valaistus jne., tehokas ja suggestiivinen kokous on kasassa.
YLE Teemalla esitettiin ruotsalainen tv-sarja Aivomyrsky (Hjärnstorm) psykologi Henrik Fexeuksen ideoimana ja ohjaamana. Yhdessä jaksossa hän kokeili vapaaehtoisryhmällä suggestiivisen musiikin, välkkyvien valojen ja tanssin vaikutusta osallistujiin. Varsin helposti tuo joukko meni hurmokselliseen tilaan kaatumisineen kaikkineen. Siihen ei tarvittu mitään uskonnollista osuutta. Osallistujat kuvailivat kokemustaan herkkyyden kasvamiseksi jopa suoranaiseen haavoittuvuuteen asti. Eheyttäjät näyttävät käyttävän juuri tätä samaa menetelmää muiden uskonnollisten herätysliikkeiden tapaan. Saatetaan ihminen ensin erittäin herkkään ja vastaanottavaan tilaan. Sen jälkeen syötetään Jumalan sanan nimissä noille ihmisille liikkeen agendaa homouden syntisyydesta ja viallisuudesta, ja luvataan tässä tapauksessa homoudesta parantumista.
Herra Andy Chambers on minulle uusi tuttavuus. En ole häntä koskaan kohdannut. Seurasin hänen esityksensä Lappeenrannan äskettäisessä seminaarissa ja olen myös lukenut Aamulehden laajan raportin.
Ihmettelen millä rahkeilla hän tekee tätä eheytysterapiaa. Mikä on hänen koulutuksensa ja valmiutensa muiden ihmisten seksuaalisuuden käsittelemiseen noissa eheytyskokouksissa.
Käsitykseni on, että häneltä puuttuu tyystin ammatillinen terapeuttinen koulutus. Exoduksen tai muun vastaavan järjestön oma koulutus ei mielestäni ole riittävä näin tärkeiden asioiden käsittelyyn. Vertaistueksi tuota en millään muotoa näe. Hänen seksuaalisuutensa muuttumisen ei pitäisi oikeuttaa häntä vetämään hurmoksellisia hoitokokouksia ja kajoamaan ihmisen herkimpään alueeseen, hänen seksuaalisuuteensa.
Kuten aiemmin olen maininnut, oma vaikutelmani on, että Chambers on itsensä kanssa pahasti kesken. Hän tarvitsisi itse terapiaa, eikä yrittää tehdä sitä muille.
Aslan kun yksi-kaksi -oikoisuudessaan ei tunne edes kolminaisuutta, vaikka se kristinuskomukselle niin yllättävää onkin, eli puhuu vain heteroutta harrastavista ja homoista, eikä puhuapukahda biseksuaaleista - jotka voivat muutella mies- tai nais-kiinnostuksensa toteuttamista, kuten tuo Andykin vaikuttaa tekevän. Joka heterouskotiin Andyä - ja sitten voi käydä lisäksi harrastamassa miestenkin kanssa tai olla miesten perään ja kas, on "eheytynyt".
Voisiko tämä Aslanilainen "on vain heteroja ja homoja" -asetelma perustua siihen, että Aslanin piirissä homoseksuaalisuus ja yleensäkin seksuaalinen suuntautuminen ymmärretään vain seksuaalisten tekojen ja aktien kautta? Ja yleisesti kaikki seksuaalisuus ymmärretään yhdynnöiksi?
Señor Chambers & Co. oli myös meikäläiselle uusi tuttavuus siihen saakka kunnes avasin Aamulehden paperiversion silloin 18.9.2011.
Andy ja Sirkku ovat suunnitelleet rahanansaitsemisshown, jolla voi vetää herkkäuskoisia höplästä ja saada asuntolaina maksettua. Pariskunta on vetänyt shown varmaan kymmeniä kertoja eri tilaisuuksissa. Ovat jo niin vakuuttavia, että varmaan itsekin uskovat sepitelmiinsä.
Olisipa kiva tietää, mitä Andy merkitsi ammatikseen työlupahakemukseen. Showmies, puoskari, eheyttäjä vai voodoo-pappi?
Samaa tasoa ovat muutkin Aslanin ”terapeutit”. Tamperelainen-lehdessä Aslania ja itseään mainostanut ja homoja sairaiksi solvannut Aslanin eheytyspuoskari Kyllikki Koskela käyttää itsestään myös opettaja-titteliä. Oikeasti hän on Nokia Missio -lahkon hurmahenkinen saarnaaja. Netistä löytyy hänen saarnojaan NMC:n missioilloissa. Ne ovat jo niin hulluja, etteivät edes naurata. Jostain syystä Kyllikki ei ole vastannut sähköpostiini. Eheytyskiireitä, perhaps.
Ranneliike.netin aiempia uutisia kommentoivat silloin syksyllä myös Aslanin huuhaaporukkaan kuuluva ja vahingollisia satukirjoja sorvaillut Ari Puonti ja Aslanin perustajajäseniin kuulunut kristillisfanaattinen Mikko Aalto idiotismeineen.
Oikeuksiemme ja ihmisyytemme vastustajat ovat suorastaan surkeaa tasoa. Eivät tiedä mistään mitään ja suusta tulee pelkkiä amerikkalaisilta kiihkiksiltä opittuja fraaseja silloin kun puhuvat homoista. Siksi onkin käsittämätöntä, että esim. Aslania kuunnellaan ja sillä on jopa jonkinlaista vaikutusvaltaa päättäjiin ja viranomaisiin, vaikka se on hyvin vahingollinen järjestö, joka olisi pitänyt kieltää ajat sitten.
Kalifornian senaatin käsittelyssä on laki eheytyspuoskaroinnin rajoittamiseksi ja kieltämiseksi osittain ja Oregonin osavaltiossa USA:n arvostetuin ihmisoikeusjärjestö SPLC on nostanut syytteen puoskarointia harjoittavia psykologeja vastaan. Nyt siis alkaa vihdoin tapahtua. Ilmeisesti aika lähettää postia Suomen ministereille.
Ruotsissa menee tässäkin asiassa paremmin. Aslanin puoskariveljestö Medvandrarna lopetti toimintansa 14.11.2010:
Ja voisi varmaan lisätä että kaikella kunnioituksella showmiehiä ja voodoo-pappeja kohtaan.
Siitä ei ikävä kyllä päästä mihinkään että joku "kristitty" lukee taas tämänkin keskusteluketjun ja kokee pyhää loukkaantumista siitä miten hänen "uskoaan" ja eheytysliikkeen lähimmäisrakkaudellista pyyteetöntä työtä taas kerran "syrjitään".
Smon huomio, että Aslanin piirissä seksuaalisuutta käsitellään vain tekoina pitänee paikkaansa, mutta tämä näkökanta on ollut käsittääkseni pitkään hyvin yleinen. Muistaakseni jo Tuomas Akvinolainen laati listan, jossa oli luokiteltu erilaisten seksuaalitekojen syntisyysaste. Kauheimpiin tekoihin kuuluivat mm. miesten välinen seksi ja myös kaikki aviomiehen ja vaimon välinen seksi, jonka tarkoituksen ei ollut lisääntyminen.
Joitakin vuosia sitten paikallisen yliopiston kristilliset opiskelijat järjestivät tilaisuuden, jossa oli kertomassa omasta onnistuneesta eheytymisestään pari ex-lesboa. Tilaisuus oli mennyt järjestäjien kannalta putkeen siihen asti, kunnes paikallisen Ylioppilaslehden toimittaja esitti suunnilleen seuraavat kysymykset:
Oletko muuttunut heteroksi?
Koetko edelleen seksuaalista vetoa samaan sukupuoleen?
Olet siis edelleen homo...?
Elät kai edes selibaatissa?
Eihän tässä eheyttämisessä toimi mikään. Vai toimiiko?
Tämän jälkeen eheytyneet ex-homot olivat menneet henkisesti ihan rikki. Tilanne oli alkanut pelottavalla tavalla ajautua kohti jonkinlaista henkistä romahdusta.
Chilen parlamentti hyväksyi äskettäin syrjinnän vastaisen lain, josta oli keskusteltu seitsemän viimeistä vuotta. Edustajainhuone ja senaatti hyväksyivät lain sen jälkeen, kun niiden yhteinen valiokunta oli käsitellyt eri kansalaisjärjestöjen lakiin esittämiä parannusehdotuksia. Edustajainhuone hyväksyi lakiehdotuksen alustavasti jo huhtikuun 4 päivänä. Äänet edustajainhuoneessa olivat 90 puolesta, 16 vastaan ja 13 poissa. Senaatissa lakia tuki 25, vastaan äänesti kolme ja kolme oli poissa.
Nuoren chileläisen menehtyminen 27 maaliskuuta homofobisin perustein tapahtuneen pahoinpitelyn seurauksena nopeutti lain käsittelyä.
Chilen valtakunnallinen sateenkaarijärjestö Movimiento de Integración y Liberación Homosexual (Movilh) aloitti kampanjan lain säätämiseksi vuonna 2002. Vuonna 2005 Ricardo Lagosin hallitus suostui aloittamaan yhdessä järjestön kanssa lain valmistelun. Lain hyväksymistä edelsivät väittelyt parlamentissa, sadat kampanjat, marssit, vastalauseet, kokoukset viranomaisten ja järjestäytyneen yhteiskunnan kanssa.
Chilen vuosittain julkaistavien seksuaalivähemmistöjen tilasta kertovien raporttien mukaan vuoden 2002 ja lain hyväksymisen välillä maassa on ilmoitettu 838 syrjintätapausta: 18 murhaa, 66 kansalaisten tekemää fyysistä tai sanallista hyökkäystä, 28 tapausta, jossa poliisi syyllistyi virkansa väärinkäyttöön, 53 syrjintätapausta työelämässä ja 37 opetuslaitoksissa, 134 kampanjaa yhtäläisiä oikeuksia vastaan, 98 tapausta, joissa eristettiin yhteisöstä, 81 tapausta, joissa ilmaisunvapautta rajoitettiin, 238 homo-transfobista lausuntoa, 51 väkivallantekoa perhe- tai ystäväpiirissä ja 34 seksuaalivähemmistöjen vastaista tekoa kulttuurin, tiedotusvälineiden ja showmaailman piirissä. Nämä luvut perustuvat vain tehtyihin rikosilmoituksiin. Chilen sateenkaariväestöstä vain 7,4 % uskaltaa ilmoittaa siihen kohdistuneista väkivallanteoista.
Montenegron oikeusasiamies on lähettänyt maan parlamentille aloitteen homoseksuaalisten parien oikeuksien tunnustamiseksi. Oikeusasiamies on muistuttanut parlamenttia sitä, että maa rikkoo perustuslakia ja kansainvälisiä sopimuksia syrjiessään seksuaalivähemmistöjä.
Oikeusasiamies puolustaa aloitettaan viittaamalla Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, tarpeeseen lopettaa kaikenlainen syrjintä ja maan haluun liittyä Euroopan unioniin.
Montenegron seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajava järjestö kertoi aloittavansa piakkoin tiedotusvälineissä kampanjan, jolla se yrittää kasvattaa kansalaisten kannatusta tasa-arvoista avioliitolainsäädäntöä kohtaan niin, että Montenegro pian seuraisi Belgian, Islannin, Hollannin, Norjan, Portugalin, Espanjan ja Ruotsin esimerkkiä.
Kiitos tästä uutisesta Lassijuhani. Kiitos. Nämä monet viimeaikaiset myönteiset uutiset maailmalta antavat lujittuvaa luottamusta ja uskoa siihen, että nämä asiat etenevät myönteisesti vielä täälläkin ja parempia ja oikeudenmukaisempia aikoja kohti mennään.
Onnellinen mies (ei rekisteröitynyt) • 11.05.2012 18:19
Kenian kansallinen ihmisoikeuskomissio on julkaissut raportin, jossa se analysoi maan seksuaalivähemmistöjen asemaa ja suosittelee keinoja sen parantamiseksi.
Raportissa maan hallitusta vaaditaan lopettamaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisten suhteiden vainoamisen. Homoseksuaalisuudesta tuomitaan nykyään vankeustuomioihin, joiden pituus vaihtelee viidestä neljääntoista vuoteen.
Ihmisoikeuksien puolesta taistelevan järjestön aktivisti Winfred Lichuma on kehottanut ”keskittymään seksuaalivähemmistöjen ongelmiin, jotka kasvavat nopeasti. Sen lisäksi miesten ja naisten harjoittamaa vapaaehtoista seksuaalityötä on säädeltävä niin, että prostituution harjoittaminen on turvallista niin prostituoiduille kuin heidän asiakkailleen.”
Kansallinen ihmisoikeuskomissio vaati jo vuonna 2011 homoseksuaalisten suhteiden dekriminalisointia huomauttaen, että sateenkaariväestöön kuuluvia ihmisiä vainotaan järjestelmällisesti.
Presidentti Obaman julkinen tuki homoliitoille nosti aiheen USA:n presidentinvaalikampanjan kestoaiheeksi ehkä koko kampanjan loppuun saakka.
Homoliittoja vastustaneet valkoiset oikeistopiirit eivät olisi Obamaa juuri äänestäneet, joten siellä avioliittokanta ei vie kannatusta, korkeintaan voimistaa vastustusta. Mutta viime vaaleissa lähes poikkeuksetta Obamaa äänestäneiden mustien puolella kanta voi passivoida tai viedä äänestämään muulla tavoin.
Vuonna 2008 noin 90 prosenttia mustien äänistä meni Obamalle. Koska osa mustista on hyvin uskonnollismielisiä, avioliittokanta voi vähentää mustilta tulevaa kannatusta.
Obaman leirissä on ilmeisesti arvioitu, että vaalimenestys ei ole keskeisesti mustien äänistä kiinni ja tällainen riski kannatti ottaa. Amerikkalaisessa vaalijärjestelmässä lopputulokselle ovat keskeisiä epävarmat osavaltiot, jotka ovat vaihdelleet sinisen ja punaisen välillä.
"Riippumattomien äänestäjien" keskuudessa tutkimukset osoittavat pienen enemmistön kannattavat homoliittoja. Vuoden 2012 vaaleissa tällaiset arvokysymykset voivat kuitenkin jäädä viime kuukausina toissijaisiksi ja vaalit käydään taloudesta ja yhteiskunnan turvaverkosta.
Maailmantalouden kehitys ja USA:n omat vaikeudet ovat lisänneet edes jonkinlaisen yhteiskunnan turvaverkon kannatuspohjaa. Obaman kampanjalla ja republikaaneilla on selkeää arvoeroa ja oma elämäntilanne motivioi kasvavalle osalle amerikkalaisia äänestämisen Obaman puolesta, vaikka avioliittoasiassa oltaisiinkin eri mieltä.
Muutama amerikkalainen kommentaattori on jo ottanut uimoshakuisen kannan: - Jos Obama häviää syksyllä, syynä oli tämä avioliittokanta.
Uutisissa ei ole juurikaan korostettu sitä, että Obama jätti lopputuloksen osavaltioiden kannan varaan. Tämä on tilanteen vaikeutuessa pieni mahdollisuus vauriontorjuntaan.
Ihmettelen kyllä suuresti, jos afroamerikkalainen äänestää presidentiksi valkoista heteromiestä. Romney merkitsisi paluuta takaisin white straight male-hegemoniaan. Mistään rasismista ei siis ole kyse, vaan mahdollisuuksien tasa-arvosta.
Paikalliset tiedotusvälineet suorastaan pullistelevat spekulointia, jonka ainakin Washington Post aloitti jo pari kuukautta sitten.
Pohjois-Carolinassahan vietiin kansanäänestyksellä oikeuksia mm. homopareilta ja sateenkaariperheiltä. Mustien keskusjärjestö NAACP vastusti voimakkaasti diskriminoinnin lisäämistä osavaltion perustuslakiin.
Viimeisin kyselytutkimus kertoo, että 52 % kaikista yhdysvaltalaisista kannattaa avioliittotasa-arvoa ja 43 % vastustaa. Mustista 41 % kannattaa ja 55 % vastustaa.
PRC-tutkimuksen tulos kertoo, että presidenttiehdokkaan avioliittokanta on sivutekijä presidentinvaaleissa. Edelle menevät kaikki muut asiat (talous, työpaikat, terveydenhuolto jne.) ja homoliitot ovat viimeisenä sijalla 18.
Mustat/värilliset, joissa on paljon vähävaraisia, kannattavat Obaman sosiaalipolitiikkaa, joten uskoisin, että monikaan ei siirry multimiljonääri Romneyn (omaisuus noin 250 miljoonaa dollaria) leiriin pelkästään sen takia, että Romney vastustaa tasa-arvoa.
Naisäänestäjiä on noin 2 miljoonaa enemmän kuin miehiä, ja useat ovat ärsyyntyneet Romneyn ja hänen avustajiensa halukkuudesta rajoittaa naisten ja homojen oikeuksia. Heidän mielestään Romneyn leiri on liikaa keskittynyt siihen, mitä kansalaiset tekevät makuuhuoneissaan ja maan asioiden hoito on jätetty sivujuonteeksi.
Obamalla on käsittääkseni hyvät mahdollisuudet jatkokaudelle.
Tuolla Yhdysvalloissahan republikaaneilla, jotka käyttävä tunnuseläimenään norsua, on sen myötä näin Äitienpäivänä uskonnollisvanhoillisella porukallaan, "luomisopinkin" kera mukava todeta, että heidän "luomakunnassaan" on monenmoisia perhemalleja.
Kaikki norsujen perhekunnathan muodostuvat vain äitinorsuista ja heidän lapsistaan. Niissä ei ole mukana ollenkaan isänorsuja, jotka elävät täysin erillään omissa oloissaan tai miesporukoissa ja toimivat vain hetkellisesti siittiönluovuttajina, silloin kun äitinorsuille käy päinsä.
Oivallisesti ovat siis konservatiiviuskovaiset republikaanit symbolieläimekseen norsun valinneet.
Toki republikaaniuskovaisten uskoma luomisoppi on myös luonut yksinhuoltajaäiti-karhut, -gepardit ja toisaalta myös kuningaspingviineissä vain miesporukka huolehtii lapsista pitkät ajat, kovissa pakkasissa ja niistäkin untuvikoista kasvaa luonnollisen tervehenkisiä kuningaspingviinejä.
Demokraattien kannattaisi ehkä tuoda tuota norsuäiti-asiaa esille, etenkin mustille afrikkalaissukujuurisille epäilijöille.
USA:n presidentin kannanotto avioliittokysymyksessä on saanut Uuden Seelannin pääministerin puhumaan asiasta. Pääministeri John Key sanoi, että hän ei vastusta homoliittoja. Aiemmin hän on pääasiassa vältellyt asiasta puhumista. Pääministeri jatkoi kuitenkin, että lainmuutos ei ole hänen hallituksensa asialistalla.
- En ole henkilökohtaisesti homoliittoja vastaan, sanoi Key. Hän totesi, että parlamentti mahdollisesti voi harkita asiaa aloitepohjalta.
Uusi Seelanti hyväksyy tällä hetkellä samasukupuoliset siviililiitot. Niiden puitteissa oikeudet ja velvollisuudet ovat samoja kuin avioliitoissa. Uuden Seelannin tasa-arvopiireissä on kuitenkin laajasti vaadittu avioliittotasa-arvoa sillä periaatteella, että kaikki muu paitsi avioliitto on epätasarvoista.
Kun pääministeriltä kysyttiin ennen viime marraskuun vaaleja kantaa avioliittokysymykseen, hän vesitti vastauksensa ja totesi vain, ettei hallitus nähnyt asiaa tärkeänä.
Vaikka en tässä juuri olekaan avioitumassa, enkä hääkoltun ostoa suunnittele, niin sittenkin tuntuu niin sanomattoman hyvältä mielessä, sielussa ja sydämessä tuo viimeaikoina esiin tullut ja tuleva oikeudenmukaisuuden herääminen homoseksuaaleja kohtaan maailmalla. Iloa on, oikeudenmukaisuutta on ja rakkautta on tässä maailmassa -sittenkin!
Onnellinen mies (ei rekisteröitynyt) • 11.05.2012 18:28
Keskiviikkona 16.5. Ravintola DTM:ssä järjestettiin Pride-etkot. Tilaisuudessa julkistettiin tulevan kesän Helsinki Pride -ohjelma. Samalla julkistettiin tieto, että kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki on Helsinki Pride 2012 -tapahtuman suojelija.
Helsingissä kansainvälisen homo- ja transfobian vastaisen päivän aattona järjestetyssä 1705-tilaisuudessa oli esillä lähialueiden, erityisesti Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema.
Sanomalehtien liiton parhaan ajattoman jutun palkinnon voitti Aamulehti viime vuonna lehden Asiat-liitteessä julkaistusta raportistaan Aslanin nk. eheytystapahtumasta Jyväskylässä. Tilaisuus oli Jyväskylän Vapaaseurakunnan nuortenilta.
