lepakkolaakso.net
Tunnus    Salasana    
  


ranneliike.net
kimmoliisa.net
Palveluoppaassa mukana
Silmälasistudio
Persoonallinen ja rohkeasti erilainen optikkoliike. Muotia ja muotoilua raikkaasti ja ammattitaidolla yhdistellen tarjoamme monipuolisen ja yksilöllisen kehysmalliston.

Keskustelu > Yhteiskunta & politiikka > Homo-ongelmaiset opettajat?

  OhjeetUusi viesti
KeskustelutAlueet
smo Vastaa1 / 28 
25.08.2016, 09:55 Ylen verkkosivuilla kerrotaan ulkomaalaistaustaisten oppilaiden kokemuksista opettajalähtöisestä rasismista ( Opettajakin voi olla rasisti - "Pitäisi myöntää, että on olemassa ennakkoluuloja" yle.fi ). Jutussa kerrotaan, että ongelmat eivät ole yleisiä, mutta niitä kuitenkin esiintyy. Silloinkin suorasta haukkumisesta tai nimittelystä on kyse harvoin. Tyypillisempää on silmätikuksi ottaminen ja muiden oppilaiden rasistisen käytöksen läpi sormien katsominen. Näitä kokemuksia on vaikea todistaa, eivätkä ulkopuoliset välttämättä havaitse tällaista toimintaa. Vastaavia asenteita kerrotaan olevan myös harrastusten vetäjien, valmentajien ja nuorisotyöntekijöiden parissa.

Entäs sitten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt? Tätä ei Ylen jutussa käsitellä, mutta yhteneväisyyksiä on. Ainakin vielä vuosituhannen vaihteesta on tiedossa tapauksia, joissa opetuksesta vastaava henkilö on julkisesti asettunut vastustamaan hlbti-vähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämistä. Selvitysten perusteella myös tiedetään, että hlbti-vähemmistöihin kuuluvat kohtaavat koulumaailmassa keskimääräistä enemmän esimerkiksi kiusaamista ja syrjintää. Miten hlbti-vähemmistöihin kuuluvien kiusaamiskokemuksiin nykyään suhtaudutaan? Onko koulumaailman auktoriteettien piirissä vielä avointa hlbti-kielteisyyttä?

Toisin kuin etnisiin vähemmistöihin kuuluminen, ei hlbti-vähemmistöihin kuuluminen suoranaisesti näy päälle tai tule esimerkiksi nimestä tai kielestä esiin. Useammin kyse on oletuksista, jotka osuvat tai eivät osu oikeaan. Nykyään yläluokilla saattaa olla avoimesti vähemmistöön kuuluvia. Nämä usein ovat vahvempia kestämään asiattomuuksia ja osaavat sanoa vastaan, mutta toisaalta tällaiset voivat saada opettajien ja muiden auktoriteettien silmissä "hankalan aineksen" leiman.

Meillä on vaikuttajan asemaan nousseita ammatiltaan opettajia, joilla on ollut hlbti-kielteisiä ulostuloja. Ovatko tällaiset hahmot pitäneet mölyt mahassaan opettajan virassaan? Samoin on terveyhdenhuollossa toimineita, joiden asenteet hlbti-vähemmistöjen yhdenvertaista asemaa kohtaan ovat kielteiset.
Ylös
rokkari Vastaa2 / 28 
08.10.2016, 19:32 Ainakin vielä muutama vuosi takaperin (2006-2011) ammattikouluissa opettajat katsoi läpi sormien seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää... Ainakin omalla kokemuksellani. Silmien edessä tapahtuvaan nimittelyyn ei puututtu mitenkään. He edistivät myös eristämistä omalla käytöksellään. Ryhmä- ja paritöitä varten opiskelijat saivat valita itse, kenen kanssa työskentelevät. Sitten kun mie jäin yksin niin päädyin myös tekemään työt yksin. Useamman kerran mie olin myös ns. korvamerkitty... Eli jos tulossa oli joku porukka homma niin tarvittiin se yksi, tekemään jotain muuta... Ja se sit olin mie.
Terveydenhuollossa olen huomannut ainakin sen, ettei esim. sukupuolitautien mahdollisuutta otetta tosissaan, jos kyse on kahden naisen välisestä seksistä.
Ylös
human Vastaa3 / 28 
09.10.2016, 22:17 Koulumaailmassahan "homottelu" on ollut yleistä muutenkin ja siitä ovat saaneet kohteina osansa myös opettajat, etenkin ne opettajat, joita oppilaat ovat epäilleet tai tienneet seksuaalivähemmistöihn kuuluviksi, lesboiksi, biseksuaaleiksi tai homoiksi.
Tilannetta on toki petrannut esim. Setan koulutusvierailut ja kouluille jakama opetusmateriaali ja myös sekä oppilaisen että opettajien aktivoituminen nolla-toleranssin asian suhteen.

Koska myös "vittu" on koulumaailmassa ollut varsin yleinen voimasana, niin yhdistelmä "vitun homo" on käytössä myöskin - vaikkakin kielellisesti ei ainakaan homomiehiin osuvaksi.

Mitähän mahtaa tulla tuossa rasismi-asiassa siitä kun jos Oulussa opettajaksi opiskeleva maahanmuutto-intoinen nuorpersu Sebastian Tynkkynen pääsee koulumaailmaan käsiksi.
Ylös
human Vastaa4 / 28 
10.10.2016, 14:19 Kouluissa ja erityisesti päiväkodeissahan edelleenkin harjoitetaan uskomuksia (joissa vihatekstejä hblt-ihmisiä ja naisia kohtaan on). Vapareiden ja Uskonnottomien Kantelupukki-palvelu on saanut lyhyen olemassaolonsa aikana noin 130 yhteydenottoa liittyen koulujen ja päiväkotien uskonnollisiin tilaisuuksiin. Pääsääntöisesti yhteydenotoissa on kyse siitä, että uskonnollisista tilaisuuksista ja niiden vaihtoehdoista tai sisällöstä ei tiedoteta, sekä monestikaan vaihtoehtoa ei ole. Yhteiset juhlat järjestetään jumalanpalveluksina, ET-opetus järjestetään huonosti tai ei ollenkaan jne.

Hämmentävää oli myös viime talvena opetusalan Educa-messuilla kuunnella opettajia, jotka kertoivat kuinka heiltä on työhaastattelussa kyselty kirkkoon kuulumisesta ja omasta uskosta. Eli kysytty asiaa, jolla ei pitäisi (ainakaan uskomusten opettajaa ehkä lukuunottamatta) olla mitään merkitystä, eikä asiaa työhaastatteluissa kouluissa. Opettajat myös kertoivat herätysuskonnollisista asenneilmpiireistä joidenkin koulujen opettajainhuoneissa.
Ylös
Kolmoisritti Vastaa5 / 28 
14.10.2016, 00:08 Yleinen harhaluulo on, että hlbtqi-väkeen kuuluva olisi avoimesti oma itsensä. Näin ei kyllä ole. Yllätyin kun suurin osa tuntemistani "aktiivilesboista" oli/on edelleen työelämässä kaapissa. En tiedä miksi. Ollaan suu auki kaikissa lesbo-homojutuissa, mutta käytännössä kaappilesboja.Itse olen aina ollut avoin ja se on sama kuin heittäisi paskaa tuulettimeen. Sama asia on koulumaailmassa. Jos homo-tai lesbo-opettajat ei uskalla olla avoimia, niin ei sitä ole sitten opiskelijatkaan. Suurin osa hlbtqi AMK opiskelijoista ovat kaapissa. Se on tietenkin oma valinta, mutta kertoo Helsinki-keskeisyydestä. Landella ollaan hiljaa ja sitten muutetaan näihin kasvukeskuksiin. Pelkurimaista.
Ylös
TonTon Vastaa6 / 28 
02.01.2017, 12:35 Kukapa olisi oma itsensä töissä? Edes heteroista?
Ymmärrän hyvin, etteivät hekään kaikki ole samanlaisia kotona tai kavereiden parissa kuin mitä ovat töissä.
Ylös
Tavis Vastaa7 / 28 
02.01.2017, 15:09 Olen opetusalalla töissä, ja kaapissa visusti. En halua ysityiselämääni viedä työpaikalle, koska siitä ei ole kuin haittaa. Koulu on melko konservatiivinen paikka vielä tänäkin päivänä. Lisäksi en näe siinä mitään lisäarvoa työelämälle. Mitä merkitystä sillä on on, olenko homo vai hetero? Työssä ei tarvitse esitellä sekasuaalisuuttaan tai pitää siitä meteliä. Opiskelijat tietävät kyllä varmasti suuntautumiseni, koska saan treffipyyntöjä omalta sukupuolelta. En tietysti regoi niihin mitenkään, koska on kyse osittain alaikäisistä henkilöistä. Ja pidän vanhaa sääntöä kunniassa "kuormasta ei syödä".

Olen varmaan monen mielestä vanhanaikainen ja enkä pidä vähemmistöjen puolta. En yleensäkään pidä seksuaalisuuttani minään esittelyn arvoisena asiana, vaan henkilökohtaisena ominaisuutenani. Ei se tee muille mitään, mitä minä teen sängyssä rakkaani kanssa. Olen kuitenkin onnellinen ja pitkässä suhteessa. Sen saamiseski en ole kokenut tarvetta tulla kaapista ulos mitenkään. Samoin kokee kumppanini. En kuitenkaan tuomitse niitä, jotka asian kokevat toisin päin. Toivottavasti eivät muut tuomitse minuakaan?

Työssäni en kuitenkaan ole homovastainen, etenkään opiskelijoiden parissa. Pidän visusti huolta siitä, ettei ketään kiusata seksuaalisen suuntautumisen vuoski. En myöskään naura homovitseille. Huomautan siitä yleensä kertojalle, että vitsinkertojat loukkaavat monia ihmisiä tietämättään.
Ylös
Public eye Vastaa8 / 28 
02.01.2017, 17:46 Arvoisa Tavis, mistä tiedät että työtoverisi ovat heteroita - vai pitävätkö he mahdollisesti kuitenkin "meteliä" seksuaalisuudestaan eli esittelevät sitä? Varmaan he eivät kuitenkaan yleensä kerro, mitä tekevät sängyssä rakkaansa kanssa. Se olisi osoitus ongelmasta omassa seksuaalisuudessa samoin kuin on myös hyvin olennaisen osan minuudesta salaaminen. Suoraan sanoen en epäile lainkaan, etteikö sinun kaappihomoutesi olisi työkavereidesi tiedossa varsinkin, jos se ei opiskelijoillekaan ole jäänyt epäselväksi.
Lisäarvo työelämälle tulee siitä, että kenenkään ei tarvitse vältellä tiettyjä yhteisiä keskustelunaiheita siksi, että ne aiheuttaisivat vaivaannuttavia tilanteita ja pakottaisivat itse kunkin pitämään kielen keskellä suuta ollakseen ilmaisematta vahingossa kaikkien tiedossa olevaa luonnollista tosiasiaa yhdestä läsnäolijasta.
Annat ymmärtää, että et pidä sen vähemmistön puolta johon itse kuulut, etkä ole homovastainen _etenkään opiskelijoiden parissa_. Minusta tuntuu, että sinulla on oikeasti homo-ongelma.
Ylös
TonTon Vastaa9 / 28 
03.01.2017, 08:02 Moni homo esittää heteroa. Eihän kenestäkään voi tietää varmasti juuri mitään ;)
Mutta en millään löydä Taviksen tekstistä väitettä, että hän tietäisi työtovereidensa olevan heteroita.
Ja päinvastoin, Tavis kertoo, että hän pitää homojen ja muiden vähemmistöjen puolta. Miten voit ymmärtää tuon toisin?
Ylös
Is Vastaa10 / 28 
03.01.2017, 18:56
Viestiä on muokattu
"Kukapa olisi oma itsensä töissä? Edes heteroista?
Ymmärrän hyvin, etteivät hekään kaikki ole samanlaisia kotona tai kavereiden parissa kuin mitä ovat töissä."

Terävämpi tyyppi olisi ehkä ymmärtänyt, että tässä puhutaan vähän erilaisesta "omana itsenään olemisesta". Joitain piirteitään piilottaa lähes jokainen, mutta 99 heteroa sadasta tuo ilmi suuntautumisensa töissä tavalla tai toisella.
Ylös
TonTon Vastaa11 / 28 
04.01.2017, 07:52 Kuten myös moni homo tuo suuntautumisensa ilmi, ihan tahtomattaan.
Suurin osa heteroistakaan ei tuo suuntaustaan itse ilmi. Se vaan ilmenee, koska toiset on homomaisia ja toiset ei. Moni heterokin on aika homomainen. Tai sitten ne on oikeesti homoja, ne vaan yrittää esittää heteroa. Vaikea tuosta on sanoa..
Terävempi tyyppi ymmärtäisi tämän.
Ylös
Outsa Vastaa12 / 28 
05.01.2017, 20:03 Olin yläasteella v. 2008 kun ihastuin erääseen samaa sukupuolta olevaan kanssaopiskelijaan. Pian aloimme seurustella, emmekä erityisesti sitä piilotelleet. Pian seuruselumme selvisi suurimmalle osalle opettajistakin, emmekä koskaan törmänneet epäasialliseen käytökseen opettajien puolelta. Kyseessä oli vieläpä pieni kyläkoulu. Kävimme molemmat lukionkin vielä samalla kylällä, ja tuolloin yläastelaiset ja lukiolaiset käyttivät samoja tiloja - samat opettajat pyörivät kuvioissa siis edelleen.

Päinvastoin, ihmetykseksemme saimme huomata, kuinka opettajat meidän kanssa keskustellessaan toivat olemuksellaan varsin selvästi esille sen, että he hyväksyvät hlbti-kansan.

Aloitusviestin kysymyksiin
"Miten hlbti-vähemmistöihin kuuluvien kiusaamiskokemuksiin nykyään suhtaudutaan? Onko koulumaailman auktoriteettien piirissä vielä avointa hlbti-kielteisyyttä?" palatakseni, kiusaamiskokemuksia minulla ei onnekseni ole, joten ei myöskään ole kokemusta siitä, kuinka siihen opettajatkaan suhtautuvat. Jälkimmäistä kysymystä koskien ainut kokemukseni liittyy yhteen uskovaiseen lukio-opettajaan, joka ei avoimesti tehnyt mielipidettään hltbi-ihmisistä selväksi, mutta käyttäytymisellään kyllä. Pahoja katseita, huomiotta jättämistä, tunneilla kaikki muut saivat vastausvuoron paitsi minä.
Ylös
Kolmoisritti Vastaa13 / 28 
10.01.2017, 17:46 Ongelma kaapista ulostulon kanssa on, että seuraukset joutuu itse kestämään. Kuitenkin minusta pitäisi olla rohkea ja tulla ulos vaikka olisi johtajana jossakin firmassa. Minusta on jollakin tavalla kaksijakoista, että vapaa-aikana ollaan ns. aktiiveja ja työelämässä kaapissa. Jatketaan tätä samaa ikivanhaa kaksoisroolia. Ongelma on, että valtaenemmistö polkee koko ajan seksuaalivähemmistöjä mm. yhteiskunnallisissa päätöksissä kuten näimme tässä avioliitto-asiassa, miten homoa ei olisi hyväksytty isänä. Sitten tukien takana ovat ainoastaan heteronormatiiviset asenteet.

Edelleen ollaan mm. taikauskoisia suhteessa homoihin ja olen kohdannut itse tällaista monta kertaa.

Homomiehen imagon tulisi saada muuttua oikemmanlaiseksi kuin mitä se on ollut. Sitten on tämä, että ollaan työorientoituneita ja paiskitaan töitä hullun lailla, jotta saadaan hyväksyntää, mutta ollaan kuitenkin vaikenijoita työelämässä ts. ei ole ääntä. Vaiennetaanko homomies työelämässä aktiivisesti, on hyvä kysymys.

Sitten on tämä tyyppi, joka on SAK:ssa. Kun eroaa tai vaihtaa duunia kieltää, ettei ole ollut mitään ongelmaa: olisiko sanonut mitään ennen? Nyt voi puhua, kun on toiseen työhön vaihtamassa....vai mitä?

Pedataan koko ajan taloudellista turvaa. Mihin katosi rohkeus?
Ylös
TonTon Vastaa14 / 28 
11.01.2017, 08:43 En ymmärrä miksi homon PITÄISI tulla ulos kaapista? Kukin saa tehdä mitä haluaa. Etkö suvaitse kaappihomoja?

Eihän ksenofiili, muu fiili tai vaikka homofobiasta, psoriaksesta tai selkävaivoista kärsiväkään aina esittele itseään tai halujaan työpaikalla. Tai lestadiolainen, helluntailainen tai muuhun uskontoon uskova. Ei ainakaan aina.

En ymmärrä miksi homoilla tulisi olla samat oikeudet, kun pitkillä, lyhyillä, lihavilla, rumilla tai muillakaan vähemmistöillä ei aina ole samoja mahdollsuuksia kuin muilla, samoja kuin niillä "normaaleilla". Ei miehilläkään ole samoja oikeuksia kuin naisilla. Eikä työttömillä, eikä eläkeläisillä, eikä sairalla, eikä..
Ylös
Xander Vastaa15 / 28 
12.01.2017, 18:50 TonTon, ainakin tähän asti lyhyet, pitkät, lihavat, laihat, rumat, kauniit, rikkaat, köyhät, terveet ja sairaat ym ovat saaneet solmia avioliiton, jos ovat eri sukupuolta. Tietenkin homoseksuaaleille kuuluu aivan samat oikeudet kuin muillekin ihmisille.
Ylös
Pete Vastaa16 / 28 
12.01.2017, 22:47 Jos et ymmärrä, niin et ymmärrä. Piste. Tyhmyys ei ole verotuksessa vähennettävä asia.
Ylös
Tavis Vastaa17 / 28 
13.01.2017, 10:22 Kaikilla ei ole rohkeutta tulla kaapista ulos, ja sitä pitää kunnioittaa. Suvaitsevaisuus toimii myös näin päin. Työelämä on melko vaativaa tänä päivänä. Kuormittavuus on henkisesti melko kova. Siihen kun lisätään ulostulo kaapista, niin se voi jo katkaista kamelinselän. Tunnustan, että olisi helpompaa elää ns. julkihomona. Mutta pidän myös tärkeänä ympärilläni olevia ihmisiä ja heidän ajatuksiaan. Minulla on tosi vanha äiti, joka varmasti ymmärtäisi homouteni. Kuitenkin hän elää agraarisessa ympäristössä, jossa sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä. Ulostuloni voisi järkyttää tätä sosiaalista verkostoa melkoisesti, ja siitä olisi melkoista haittaa rakkaan äitini elämälle. Sama koskee poikaani, joka kyllä tietää homouteni ja on sen kanssa ok.

En tuputa kenellekään ajatuksiani, mutta peräänkuulutan ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta ihmisten henkilökohtaisille ratkaisuille. Aikaisempaan kirjoitukseeni kommentoitiin, että minulla on homo-ongelma. Voi olla ongelma, mutta se ongelma ei aiheuta muille suuresti haittaa. Voidaan ajatella, että sen on yhteiskunnallinen ongelma, jos pysyy kaapissa. Silloin hyväksyy enemmistön painostuksen erilaisuutta vastaan. Tasa-arvo maailmassa on kuitenkin suhteellinen asia. Voit olla hyvin tasa-arvoinen joissakin asioissa, mutta toisissa täysin epätasa-arvoinen verrattuna muihin ihmisiin. Tunnen olevani homona hyvin tasapainoinen ilman ulostuloa koko maailmalle. Samaa mieltä on rakas mieheni. Olemme päätyneet elämään hyvin porvarillista perhe-elämää, johon kuuluu aikaisempi heteroperheeni, mukaan lukien ex-vaimoni. Emme peittele yhdessä asumista mitenkään, niin ei kaupungissa kuin maallakaan. Meidät otetaan yhteisöön mukaan ilman kysymyksiä, olemmeko homoja vai heteroja. Tätä kutsutaan suvaitsevaisuudeksi.

Jos tähän kaikkeen liitetään työelämä, niin silloin haluan olla vain työntekijä muiden mukana. Pidän omana tietonani seksuaalisuuteni. Voimat eivät riitä aukaisemaan uutta sivua elämässä työelämän suhteen. Toivon kaikille voimia omaan elämään, oli sitten kaapissa tai kaapista ulkona. Ratkaisevaa on kuitenkin mielentasapaino ja tyytyväisyys elämään. Minulla se on näiden ratkaisujen myötä, ja muilla se voi olla toisenlaisten ratkaisujen myötä. Kunnioitan kaikkien ratkaisuja.
Ylös
Kolmoisritti Vastaa18 / 28 
14.01.2017, 03:23
Viestiä on muokattu
Kyllä ymmärrän sen, että ulostulo on melkein sama kuin heittäisi paskaa tuulettimeen ja samalla varmaan uhriuttaa itensä kybällä. Mutta kun ajattelee niitä jotka aloittivat nämä jutut ja minkä hinnan maksoivat- ja maksavat edelleen, niin minusta me olemme velkaa: velkaa niille jotka asettivat itsensä alttiiksi mm. väkivallalle ja olivat huom. rohkeita. Heillä oli oma unelmansa. He olivat nuoria. Sitten on edlleen nämä silkkiperseet, jotka haluavat asettaa perseensä rahakasan päälle ja turvata oman vanhuutensa, niin kyllä pännii. Miksi? Muutoksen vuoksi. Kun ajattelee, että yhden muutoksen saamiseen yhteiskunnassa menee 10 v, niin eikö silloin kaapissa kykkivät ole HIDASTE ja MUUTOSVASTARINTA!? He OVAT. He ovat epäempaattisia.
Ylös
Yesman Vastaa19 / 28 
14.01.2017, 08:41 Kaappi ja sen oven raon säätely. Vaikea kapitteli.

Kolmoisritti on teoriassa oikeassa: jotta maailmasta tulee tasa-arvoisempi, pitäisi mahdollisimman monen ihmisen käyttäytyä, kuin se jo olisi sitä. Olla esim. avoin myös työpaikalla.

Käytännössä asiat eivät ole yhtä suoraviivaisia. Avoimuus lienee joissain tilanteissa vaateliaampaa kuin toisissa. Esim. yksityisyrittäjä parturi-kampaajalla tai rivikoodaajalla on eri tilanne kuin vaikkapa julkisesta virasta lukuisten muiden ehdokkaiden kanssa kilpailevalla opettajalla, sotilaalla, poliisilla, palomiehellä, lääkärillä tai juristilla. Pioneerinä on vaikeampaa kuin jäljempänä tulevilla. Ja jos ei ole paljoa menetettävää, asia on helpompi.

Ennenkuin usuttaa porukkaa ulos kaapista, pitäisi tuntea heidän toimintaympäristönsä hyvinkin tarkasti. Ilman sitä, usuttaminen on epäreilua (ja epäempaattista).
Ylös
JuhaniV Vastaa20 / 28 
14.01.2017, 09:39 Tavis, saatat olla tietämättäsi jo työpaikallasi ulkona kaapista!

Juttelin kerran yhden kolleegani kanssa ulos kaapista tulosta työpaikallani. Kysyin milloin hän tiesi minun seksuaalisen identiteettini. Hän sanoi tienneensä sen melko pian sen jälkeen kun oppi minut tuntemaan. Hän oli tajunnut asian hyvin aikaisessa vaiheessa siitä, että kaikki muut tuolla työpaikalla kertoivat vaimoistaan, tyttöystävistään, lapsistaan, perheviikonlopuistaan jne. Minä en ollut kertonut tuollaisista asioista halaistua sanaa. Hänen oli helppo tehdä johtopäätös käytökseni perusteella. Minä en halunnut valehdella, eli rakennella epätosia juttuja omasta elämäntilanteestani.

Eräs työtoverini istui tiukasti kaapissa. Hän kertoili erityisesti alleviivaten juttuja, joissa hän oli tehnyt tyttöystävänsä kanssa sitä ja tätä. Siis heteroiden tarinoita mukaillen. Melko pian työyhteisö haistoi asian todellisen laidan, ettei mitään tyttöystävää ollut olemassakaan. Hänelle ei haluttu sanoa asiaan suoraan, joten hän jatkoi tarinoittensa kertomista. Muu porukka hymyili hiljaa hänen tarinoilleen.

Joskus joku suorasuu voi olla homolle avuksi. Minun kohdallani se toteutui, kun kollegani täräytti: "Jussi, miksi sinä piilottelet? Kaikki täällä tietävät, että sinä olet homo!" Se oli sitten siinä. Minun ei tarvinnut jännittää, eikä piilotella enää. Eräänä päivänä mieheni kutsuttiin mukaan firman juhliin, kuten muutkin puolisot. Niitä kutsuja tulikin sitten yltäkylläisesti aina perhetapaamisiin asti. Miehestäni tykättiin kovasti.

Silloinen työpaikkani oli todella iso organisaatio. Kuulin vuosia jälkeenpäin, että selkäni takana oli toki puhuttu myös pahaa minusta. Olin arvioinut niin tapahtuvan. En saanut sitä tietää silloin. Toki tutkani paljasti, etteivät kaikki pitäneet minusta. Ei ole havaintoa, että homouteni olisi vaikuttanut urakehitykseeni. Kuulun siihen ikäluokkaan, jolle levitettiin punaista mattoa eteen, töihin firmaan houkuttelemiseksi. Työvoimasta oli silloin vakava pula. En ole ollut elämässäni ainuttakaan päivää työttömänä.
Ylös
Jochanan Vastaa21 / 28 
14.01.2017, 12:52
Viestiä on muokattu
Miten joku voi olla "tietämättään ulkona kaapista", kun kaapista ulostuleminen nimenomaan tarkoittaa sitä, että henkilö on (yllättäen täysin tietoisesti!) itse kertonut olevansa homo? Sellaista henkilöä, josta muut tietävät (HUOM! eivät siis ainoastaan juorua), että hän on homo, mutta joka ei sitä itse kerro, kutsutaan kaappihomoksi; siis henkilöksi, joka ei ole tullut ulos kaapista. Kukaan ei voi olla tietämättään ulkona kaapista. Kaapista ulostuleminen on jokaisen oma, henkilökohtainen päätös ja valinta ja siihen ei kenelläkään pitäisi olla mitään sanottavaa. Kaikkien ratkaisuja tulee kunnioittaa, niin kuin täällä jotkut harvat ovat hyvin ymmärtäneet.

Kummalliselta kuulostavat tuollaiset työporukat, jotka ikään kuin painostavat ihmisiä tulemaan ulos kaapista. Sivistyneessä länsimaailmassa ihmisen seksuaalisuus ei kuulu muille, vaan se on yksityisasia. Sitä paitsi ketä enää nykyään kiinnostaa, onko joku homo vai hetero? Ymmärrän kyllä, että Juhanin jutut on jostain viime vuosituhannelta, mutta nykyään kyllä saa olla seksuaalisuutensa kanssa aivan rauhassa eikä kukaan painosta tulemaan ulos kaapista, oli kyseessä sitten homo- tai heterokaappi.

Se on jännä, että ne, jotka ovat ajavinaan seksuaalista tasa-arvoa, usuttavat ihmisiä ulos kaapista. Ikään kuin sillä seksuaalisella suuntautumisela nyt olisi jotain väliä. Aito tasa-arvo on sitä, että vaakakupissa ei yksinkertaisesti paina tippaakaan, onko joku hetero vai homo. Kaapista ulostulemiset voidaan unohtaa! Ne ovat menneen vuosituhannen retoriikkaa - ajalta, jolloin seksuaalisella suuntautumisella oli jotain väliä.
Ylös
Is Vastaa22 / 28 
14.01.2017, 17:44
Viestiä on muokattu
"Aito tasa-arvo on sitä, että vaakakupissa ei yksinkertaisesti paina tippaakaan, onko joku hetero vai homo. Kaapista ulostulemiset voidaan unohtaa! Ne ovat menneen vuosituhannen retoriikkaa - ajalta, jolloin seksuaalisella suuntautumisella oli jotain väliä."

Joo, ja sitähän ei voi tietää, että painaako se suuntautuminen sen toisen vaakakupissa ollenkaan, ellei se vastapuoli tiedä suuntautumistasi. Erityiset "olen homo"-ulostulemiset voidaan ihan hyvin unohtaa. Asian tulisi tulla ilmi luonnollisesti normaalin keskustelun yhteydessä vaihtelevalla aikavälillä.
Ylös
Masa Vastaa23 / 28 
30.01.2017, 19:56 Jochananin mukaan on jokaisen oma asia, tuleeko kaapista, koska seksuaalisuudella ei ole nykyään väliä. Se tietenkin on jokaisen oma asia kertooko suuntautumisestaan. Jälkimmäinen väite ei sen sijaan pidä lainkaan paikkaansa. Sillä nimittäin yllättäen onkin väliä, kun jossain miesvaltaisessa työyhteisössä paljastuu, että työkaverin on nähty tulevan homobaarista viikonloppuna. Olen joutunut parikin kertaa todistamaan sitä syrjimistä ja yhteisön ulkopuolelle jättämistä. Se on rumaa ja ahdistavaa, vaikka tapahtuisikin jollekin toiselle.

Yhdessä tapauksessa työkaveri ei enää voinut käydä taukohuoneessa, koska häntä kohdeltiin siellä törkeästi. Hänen ruumiinkieleensä luettiin tahallaan seksuaalissävytteistä sisältöä, jota siinä ei ollut, eli jos hän tuli vaikka vilkaisseeksi toista miestä, se tulkittiin epäsopivaksi käyttäytymiseksi. Sellaista homofobistista ylitulkintaa, jossa homomies nähdään vääristyneesti vain seksuaalisia tekoja suorittavana olentona. Lopulta näytti jopa siltä niin kuin hänen mahdollisuutensa jatkaa työsopimustaan olisivat kaatuneet homouden julki tulemiseen. Joka tapauksessa häntä ei enää sen jälkeen työpaikalla näkynyt.

Tämä yhteiskunta on niin medioitunut, että ihmiset tarkastelevat sosiaalista todellisuutta vain sen kautta, mitä televisiossa ja lehdissä näkyy. Homojen kokemuksista tiedetään muka sanoa jotain sen perusteella, että onhan niitä telkussakin nykyään, eikä ne siellä koe syrjintää. On kuitenkin käsittämätön ristiriita sen välillä, mitä ihmiset luulevat homofobiasta (että sitä ei muka olekaan) ja mitä se usein oikeasti on. Homofobiaa esiintyy käytännössä paljon ja se vahingoittaa ihmisiä ja vaikeuttaa monin tavoin elämää.

Mietin myös sellaista, että ylläpitääkö sateenkaariliike tietämättään tätä todellisuusvääristymää luomalla hieman liian aurinkoista kuvaa seksuaalivähemmistöjen elämästä. Vaikuttaako asiaan se, missä päin maata toimijat asuvat ja millaisissa ammateissa he ovat, ts. eletäänkö muunlaiselta todellisuudelta suojaavassa kuplassa? Pitäisikö aktivismissa olla enemmän duunarihomojen näkökulmaa ja sellaisten homojen, jotka ovat muualta kuin pääkaupunkiseudulta?
Ylös
smo Vastaa24 / 28 
30.01.2017, 20:04 Nin. Vaikkapa tämä keskustelu on sopiva paikka tuoda sitä vähemmän aurinkoista todellisuutta tiettäväksi.
Ylös
TonTon Vastaa25 / 28 
31.01.2017, 08:04 Syrjimistä ja yhteisön ulkopuolelle jättämistä tapahtuu paljon. Eikä siihen edes homoutta tarvita. Lihavia, rumia, tyhmiä ja muita "poikkeavia" syrjitään paljon kouluissa ja jopa työpaikoilla. Toiset ihannoi lihavia, toiset inhoaa. Toiset suvaitsee rumia, toiset inhoaa.
Sellaista se on.
Ylös
Kolmoisritti Vastaa26 / 28 
11.02.2017, 18:07
Viestiä on muokattu
Tietenkin pidetään yllä aurinkoista kuvaa, mutta se on väärin. Sellainen ei edistä mitään. SETA saa huom. rahaa raha-automaattiyhdistykseltä, mikä kertoo jo kaiken. Heterot eivät halua, että seksuaaliset vähemmistöt saisivat rahaa mistään, jotta asiat junnaisivat paikoillaan ja koska kakku on rajallinen, mitä jaetaan. Nyt tuli esille miten avoimesti homomiestä on kiusattu eduskunnassa, joka on sekulaari parlamentti. Jos joku on homo, niin se ei kuulu kenellekään, mutta kansanedustajalla on oikeus ajaa niitä asioita, jotka kokee tärkeiksi. Onneksi persut tekevät tätä, koska tullee tapahtumaan, ettei heitä enää haluta hallitusvastuuseen, kuten ei kokoomustakaan. Oikeistohallitus on näyttänyt nyt mitä he tekevät kun pääsivät valtaa. Tulevaisuus on toinen. Heille äänestäjät äänestävät "goodbye".
Ylös
Samoilija Vastaa27 / 28 
16.02.2017, 11:04 Olin aikaisemmin (kun itse vielä olin pääosin kaapissa) sitä mieltä, että kaapista tuleminen on vanhanaikaista ja tarpeetonta. Emmekö jo voisi elää ajassa, jossa ihmisten erilaisilla suuntauksilla ei ole merkitystä? Mutta sitten tajusin, että ainakaan omalta osaltani en elä sellaisessa todellisuudessa. Siitä johtuen koin jopa velvollisuudekseni tulla kaapista laajemmalle joukolle ystäviäni ja työpaikalla, että edes joskus voisimme siirtyä siihen parempaan aikaan. (Työporukassa tein sen väähn dramaattisestikin: kun taas kerran miesten puheet kääntyivät perjantaikaljalla alapääjutuiksi ja mukaan tuli "vitsejä" homoista, ilmoitin olevani homo. Hetken oli hiljaista, mutta sen jälkeen on ollut paljon helpompaa olla saman porukan kanssa.)

Toisessa ketjussa puhutaan Skamista, ja minullakin tuli sitä katsoessa mieleen samanlaista katkeruuden sekaista iloa kuin monella muulla: kumpa tällainen sarja olisi näytetty telkussa jo omassa nuoruudessani. Tähän opettaja-keskusteluun haluan vielä sanoa, että olisin ollut tavattoman onnellinen nuori (ja saanut viettää paljon tasapainoisemman varhaisaikuisuuden), jos joku opettajistani olisi ollut avoimesti homo, jos minulla olisi ollut roolimalleja siitä, että on mahdollista olla onnellinen, tasapainoinen ja ennen kaikkea "tavallinen" homo.
Ylös
Xander Vastaa28 / 28 
16.02.2017, 17:53 Veit sanat suustani, Samoilija, kunpa Skamin kaltainen nuorten sarja olisi tullut televisiosta meikäläisen teini-iässä. Silloin elokuvissa homot esitettiin hyvinkin karikatyyrisesti ja naureskellen, enkä todellakaan pystynyt noihin hahmoihin samaistumaan. Toinen ääripää oli se, että homot olivat jotain sadistisia sarjamurhaajia. Miltei ainoa hyvä kirja ja elokuva oli Maurice.
Ylös

AlueetKeskustelutUusi viestiOhjeet
  Mainonnan paikka  
© Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2017 - Tietoa meistä - Yhteystiedot - FAQ - Käyttöehdot