|
|
|
|||||||||||
|
|
|
|
HomoinfoKysy mitä haluat - Mona vastaa  Moi!Olen Monika Hyvärinen. Olen seksuaalineuvoja / -terapeutti oulusta. Töitä teen noin pääsääntöisesti oulun mehiläisessä yksityisenä seksuaaliterapeuttina. Valitettavasti en ehdi vastailemaan kaikkiin kysymyksiin tällä palstalla, teen kuitenkin parhaani ja vastaan eniten kysyttyihin kysymyksiin =) Kysyhän rohkeasti, vastaan jos osaan, jos en niin kysyn neuvoa muilta viisaammilta =) Monika Hyvärinen, www.terveseksuaalisuus.fi » Lähetä kysymyksesi tästä Aihe: Perhe/sukuHämmentynyt itsestäni 15.3.2010Voi kuulostaa sekavalta enkä sitä osaa hyvin kertoa tai kirjoittaa, olen 24v nainen jolla on perhe, mies ja 4v poika, kuitenkin parina viime vuotena olen huomannut ihastuvani naisiin en enää edes katsele miehiä, huomaan kaikki kauniit erikoiset naiset joukosta. Olen ajatellut näin luultavasti niin kauan kuin ihminen rupeaa ajattelemaan seksuaalisesti, millon se tapahtui ? Ehkä joskus 10-12 iässä, en vain silloin vielä tajunnut, ihastukset olivat aina etäisesti tuttuja esim samassa koulussa mutta ei varsinaisesti mun kaveri. Osasyy miksi en ole tunnustanut itselleni on pieni paikkakunta, pelkäsin nuorena tulevani syrjityksi, rakastan perhettäni mutta tunne "uudesta erilaisesta" voimistuu vuosi vuodelta enemmän, mieheni ei tiedä ja oon vihjaillut, mutta hän tyypillinen mies eikä välttämättä ole tajunnut asiaa. Joo sekavaa tekstiä tiedän, olikohan tuossa nyt edes kysymystä. Paitsi se mikä minusta on tulossa. Mitä sinusta on tulossa? Siihen en voi antaa vastausta. Vain sinä tiedät mitä sinä olet ja mitä sinusta on tulossa. Kuuntele sydäntäsi ja elä sen mukaisesti. Keskustelu jonkun luotettavan henkilön kanssa voi auttaa selkiyttämään ajatuksia ja auttaa päätöksenteossa. Toivottavasti löydät juttukaverin ja sitä myöten ajatukset selkiytyvät. Mona Pitäskö pysyä kaapissa? 27.9.2009Oon pian 16v. bi tyttö. Oon tienny vasta vähän aikaa et oon bi. Oisin varmaan jo aikasemmin ymmärtänyt etten ole hetero, mutta vanhemmat ja sukulaiset on aina jankannu et lesbot ja biit on sairaita jne. Vanhempani on kristittyjä ja tavallaan ymmärrän niitten homovastasuuden. Moi! Tilanteesi on todella vaikea, enkä voi yhtä oikeaa vastausta sinulle antaa. Kerrot kirjeessäsi, että sukusi on ilmaissut olevansa homoja/ lesboja vastaan ja se pelottaa sinua. Ymmärrän sen hyvin. Kerrot kuitenkin olevasi bi-seksuaali, itse sinun tilanteessasi en ehkä vielä kertoisi tilanteestani ainakaan sukulaisilleni, vaan katsoisin mihin elmä vie ja mitä eteen tulee. Ystäville on kuitenkin hyvä asiasta pystyä puhumaan tai ainakin jollekkin. Ei ole hyvä olla täysin puhumaton ja sulkeutua itseensä kaikkine tunteineen. Oletkohan mistä kaupungista kotoisin? Mietin, että onko siellä Setan toimistoa tai Setalla jotain toimintaa, esim. nuortenryhmä voisi olla hyvä paikka sinulle. Saisit jossain pohtia tilannettasi ja saisit olla aidosti omaitsesi. Toivottavasti löydät ratkaisun tilanteeseesi ja pystyt elämään itseäsi tyydyttävää elämää =) Mukavaa syksyn jatkoa, Mona Uskonto ja homot (osa 2) 27.6.2003Hei piu! Tällä kertaa kyse on hieman vakavammanpuoleisesta asiasta. Olen 18-vuotias homo, mutta en ole tullut ulos kaapista. Vanhempani ovat uskonnollisia ja niin homovastaisia, että vatsassa vääntää. Isäni luultavasti tappaisi minut tai vähintään viskaisi minut hyiseen avantoon estäen ulospääsyn, jos saisi tietää. Äitini taas kärsii masennuksesta ja hän luulisi, että on tehnyt jotain pahasti väärin kasvatuksessani, itkisi viikkokausia, ottaisi muutaman unipillerin ja hyppäisi itse edellä mainittuun avantoon. Kukapa voisi kyseenalaistaa kaikkivoivan Jumalan pannaa homojen ylle? Olisin kirous ja vähän muutakin. Olen jo eronnut kirkosta, ryhtynyt vegaaniksi ja muuttanut vuokralle omaan kämppään. Luulen, että homouteni olisi vanhemmilleni ylitsepääsemätön shokki. Hetero-imagoa on kuitenkin vaikea ylläpitää, enkä halua satuttaa perässäni kuolaavaa tyttölaumaa menemällä heidän kanssaan treffeille, jotka eivät kuitenkaan voi johtaa suhteeseen. En halua salailla, mutta totuus on kirjaimellisesti tappava. Mitä tehdä? Jos asiat ovat todella tuolla tolalla, niin miksi pitäisi edes tulla kaapista vanhemmilleen? Siis jos todella tiedät, mitä se heille tekisi. Tunnen ja tiedän monia homoja, jotka eivät ole un-kaappiutuneet vanhemmilleen, kuka mistäkin syystä. Toiset pelkäävät uskonnollista vihaa, toiset suvusta ulosjättämistä, kolmannet ties mitä. Sinä kuitenkin olet jo täysi-ikäinen mies, joten osaat varmasti itsekin päättää, seurusteletko naisten vai miesten kanssa. Ja jos et halua seurustella naisten kanssa, niin en näe siinä suurtakaan ongelmaa. Anna naislauman pyöriä edelleen ympärilläsi, mutta tee heille kuitenkin selväksi se, ettet halua seurustella. Eiköhän asiat siitä lutviinnu, varsinkin kun asut jo omaa elämääsi, joten vanhempasi eivät varmasti tarkkaile jokaista askeltasi ja kysele jokaista kaulallesi ilmestyvää fritsua. :) Kivaa kesää! :) Rekisteröintibileideoita? 17.4.2002Hei! Täytyy myöntää että hankala sanoa, sillä et yhtään kerro minkälaisista ihmisistä on kyse. Ovatko he miehiä vai naisia, romantikkoja vai hurjia bilettäjiä? Haluaisivatko he jotain perinteistä ja tapahtuuko tilaisuus maalla vai kaupungissa? Entä kuinka paljon vieraita on tulossa? Mielestäni tärkeintä on, että otat selville mitä he eivät halua. Yllätykset ovat kivoja, mutta ei ikävät. Mauttomuuksiin ei siis kannata mennä. Älä missään nimessä ota kaikkea vastuuta ohjelman järjestämisestä yksin, vaan kerää hyvä ystäväporukka ja yhdessä miettikää, mitkä leikit sopisivat juuri tälle parille :)) | Aihealueet |
|
| © Sateenkaariyhteisöt ry 2001-2013 - Tietoa meistä - Yhteystiedot - FAQ - Käyttöehdot |
