Paavi eroaa. Darth Benedict, tuo 85-vuotias neitsyt über-seksiterapeutti (no neitsyt, olettaen että Ratzinger on vain tyytynyt peittelemään pedofiilipappien tekosia ja siirtelemään heitä uusille metsästysmaille, eikä maistanut alttaripojan peppua itse) on tehnyt typerään tikkuunsa hyppäämisestä
seuraavaksi parhaan asian: tajunnut erota. Ymmärrän, että puhumme nyt katolisesta kirkosta ja mikään muu kuin kyynisyys ja sarkasmi ei auta kestämään sen rikollisjärjestön vallankäyttöä, mutta kaappi-idealistina
toivon silti, että seuraava olisi vähemmän anti-tiede, anti-nainen, anti-ihminen. Ja jos pystyisi faktojakin pitämään sen naurettavan hatun alla, niin aina parempi.
Mutta nyt on juhlan aika, ja se tapahtuu soittamalla muun muassa näitä (oma top femmani asteriskilla merkittyinä):
*Tim Minchin - The Pope Song
Epica - Cry for the Moon
Tamtrum - Abort the Pope
Metallica - Holier Than Thou
Depeche Mode - Personal Jesus
*Tim Minchin - The Good Book
*Skunk Anansie - Selling Jesus
*Roy Zimmerman - The Defenders of Marriage
Genesis - Jesus He Knows Me
Anne Clark - Psalm
Laurie Anderson - The End of the World
*Garfunkel & Oates - Sex with Ducks
Mikäli kiinnostaa lääkkeiden tehokkuus, tutustu sivuun www.alltrials.net (englanniksi + muutama muu kieli). Projektin tarkoituksena on pakottaa lääkeyhtiöt julkaisemaan kaikki lääketutkimuksensa; tällä hetkellähän yhtiöt omistavat kaikki oikeudet rahoittamiinsa tutkimuksiin ja voivat siten jättää julkaisematta ne omille lääkkeilleen ei-positiiviset tutkimustulokset. Näin myöskään lääkärit eivät saa määräämistään lääkkeistä kokonaiskuvaa mitä niiden todelliseen tehoon tulee. Lisää tietoa saa vaikkapa lukemalla Ben Goldacren (M.D.) viimeisimmästä kirjasta 'Bad Pharma' (englanniksi, luulisin suomennoksen olevan tulossa).
Lue aiheesta lisää ja mene allekirjoittamaan, jos tuntuu että projektin tarkoitus olisi nimesi arvoinen.
-----
In case you're interested in the efficiency of medical drugs, check out the site www.alltrials.net (in English + some other languages). The purpose of this project is to make drug companies to publish the results of all their drug studies; at the moment the companies that own the drug patents tested own the results to those studies and have the right to withhold the studies from publishers in case they don't paint their drugs in a positive light. The consequence is that even doctor who prescribe these drugs don't really know just how effective the drugs really are. More information can be found from all over, but one good book is Ben Goldacre's (M.D.) lates, 'Bad Pharma'.
Read on the subject and go sign if you feel it worthy of your signature!
Voi saatana, mitä tuubaa tuo Hesarin päättävä elin on taas viisaudessaan saanut aikaiseksi.
"Voi perkele. Ei ole pikkujoulukassassa tarpeeksi fyrkkaa. Mitä tehdään?"
"...."
"Hei! Uudistetaan verkkosivut!"
"Joo! Laitetaan artikkelit maksullisiksi. Porkkanaksi vaikka viisi ilmaista artikkelia viikossa."
"Mutta kuinka me myydään maksullistuminen uudistamisena?"
"Vaihdetaan vaikka uutisotsikoiden fonttia. Se on uudistamista."
Kuka vittu muka pitää tietonsa maailman tapahtumista ajankohtaisena VIIDELLÄ artikkelilla viikossa? Ei siis edes yhtä artikkelia päivässä! Aivan kuin ihmisten tiedot esimerkiksi politiikasta eivät olisi jo nyt tarpeeksi retuperällä, nyt meidän yrittävienkin pitäisi maksaa siitä etuoikeudesta että tietäisimme mitä äänestämämme päättäjät tekevät ja -jos oikein hyvin käy- miksi. Ei vittu, pian lehtitalojen pomot varmaan keksivät ottamaan pöydän alta hieman lisää pätäkkää ideologisilta tahoilta, joita sitten nostetaan enemmän esille. Koska ne uutiset, joita ei edes julkaista, ovat vielä huonommassa hapessa kuin ne, joista kirjoitetaan negatiivisesti.
Niin että vetäkää käteen, Hesarin pomot, minä menen Turun Sanomien päivittäiskäyttäjäksi. Ja jumalauta jos tällä menolla ajetaan YLEä alas.
Perkele, mikä maa!
-----
Photo: freedigitalphotos.net (raising my imaginary hat for the the choice of a Doctor Who term in the word comfirmation!)
TÄÄLÄ SATAA LUNTA! TÄÄLÄ SATAA LUNTA! JES!!! Ihanaa, mahtavaa, hauskaa, jeeeeee! Heti kun huomasin että pihalla tulee lunta, päästi kiljahduksen, revin maiharit jalkaan ja pihalle. Siellä sitten nauroin ja pyörin ja yritin ottaa ilmasta suuhun noita isoja höttöjä joista huomattava osa osui silmälaseihin lätsähtäen kivasti niin ettei nähnyt juuri mitään mutta ei se mitään! Ja sitten taiteilin portaiden kaiteelle minilumiukon naapurin muksujen ihmeteltäväksi. JEE TALVI TULEE SITTENKIN!!!!
TÄÄLÄ SATAA LUNTA! TÄÄLÄ SATAA LUNTA! Täälä sataa lunta! Täälä sataa lunta! Tääläsataaluntatääläsataaluntatääläsataaluntatääläsataalunta..!!!
It's here: autumn. Less hours of daylight, better view of stars and galaxies and planets and satellites. I just downloaded Stellarium, an open-source planetary on my computer and holy shit is it amazing! Looking outside the window and seeing Jupiter, then checking the screen to find out is over 600 million kilometres away. Seeing the bright star Beetlegeuse below it several hundred lightyears away and that the light from it reaching Earth and my corneas is actually, literally, looking back in time. This is an excellent investment of my limited hard drive space, especially now that winter is arriving. Yay, several months to stargaze in ever-increasing amount of time!!
The Emperor of Maladies. Kirjoitettu: 05.10.2012, 15:52:53
My grandfather has cancer. It's expected to be benign but his having a biopsy taken next week to make sure. They discovered accidentally; he was at the doctors the get treatment for getting too much sun during the summer (one more vote for the inventors of suncream from me). Must be one of the rear words in any language that awakens fear in everyone. Cancer. Syöpä.
I don't deserve my grandparents. They're just too good to me even though I'm such a screw-up. They've held me up when my depression's been beating me down. I feel safe to tell them pretty much anything. I know I can go to them with however short notice if I feel the need for a safe place. I'm even able to tell them I love them, and actually use the L-word without feeling uncertain or cheesy or disingenuous. I can't imagine a life without them and I wish I could be of more use to them, to be someone they could be proud of.
Still alive and kicking. Kirjoitettu: 20.06.2012, 22:45:06
Lots of things have been happening this spring. My depression kicked on overhaul and messed up my life very effectively. Now an open patient in a hospital's psychiatric unit. New meds that I'm still trying to get used to. Fucked up monetary situation that just reached an all-time low.
All this drove me to make a decision: I told my grandma (maternal side) about some of this. I haven't told her about my depression before; actually, only one in my family knew about it before this. It's not because I don't trust her; shit, I trust her more than I trust myself and she knows more about me and things in my life than pretty much anyone else. I've just been worried she would start worrying about me and I don't want her to do that.
It's just so odd. Feeling like shit and when I shared these things with her, everything seems so much better. Hell, I even feel physically better now that I'm not on the brink of throwing up. There are some things left to tell her; I decided I'd break these things to her in smaller pieces. Also, it's easier to me since I started crying and snivelling right after getting the words "diagnosed with severe depression" out of me. I probably wouldn't be able to do this all at once. But like I said, I feel so much better. Okay, so writing about this makes me cry (again) but it sure isn't out of sadness; I'm actually happier and this makes me cry. We humans are a weird bunch, aren't we? I think only one other person has been able to make me cry for happiness and that's a cousin of mine (age about three at the time) who told me out of the blue how she loves me. Quite possibly one of the most honest things I've ever been told and I don't (or didn't) question her sincerity one iota.
And now Minecraft á la Mindcrack. Beef and Baj will make me laugh, I bet. Maybe Beef has uploaded another Deathly Trails episode; that's guaranteed to cheer me up even more. And perhaps a bit Happy Wheels (online game for those of us who appreciate black humor and South Parkish animation of blood and guts xD).
Hitting the limit. Kirjoitettu: 16.04.2012, 20:29:31
I think I just hit my limit. I've always considered most horror films mainly as things where the most captivating aspect is to guess who dies next and with which traditional weapon. Even the best ones are 'best' because they have some good angle on the subject and genre, or because of some other celluloid perspective. But now.. never has the mere concept of the film been this disgusting to me and I've watched both 'Stoning of Soraya M.' (technically a drama but horror to me) and 'Das Experiment'. The cause: 'The Human Centipede'. If 'Scream' tests your limits, stay the fuck away from this one. I gagged at times and if I were any more inclined to react physically, I would have thrown up. 'Grotesque' has got nothing compared to the sick-and-twisted-o-metre of this one. Sick, sick, sick.
Watching the Saw franchise has made me think often as to what the hell is going on in these people's minds but this I don't really even want to know. Or Takashi Miike, for that matter. And this has two sequels. Not gonna watch those. I will read their synopses on Wikipedia to know how they've gone from here but not going to watch them any time soon.
Even on the risk of sounding like an American teen girl: gross!
"Non, je ne regrette rien..." Kirjoitettu: 20.02.2012, 18:36:13
Juu, kuten toissaedellisestä postauksesta näkyy, etsin töitä. Siksi että nykyisen kämpän vuokra alkaa olla liian hapokasta asuntoon nähden. Etsin siis myös uutta asuntoa. Ja sitten kävi näin:
LAUANTAI
14.04 Puhelu äidin kanssa, joka kysyy miten asunnon etsintä sujuu. Kerron, ettei mistään ole kuulunut mitään.
14.31 Puhelu päättyy. Huomaan, etten ole vielä tutkaillut viikon paikallislehden vuokrailmoituksia ja alan selaamaan paperia.
14.32 Haluamaltani paikalta tarjotaan asuntoa, joka tokin on kooltaan pienempi, mutta vuokra alenisi yli satasella.
(muutoksen aiheuttamaa, ahdistunutta pohdintaa muuttamisesta)
14.47 Soitan kyseisen ilmoituksen lähettäjälle ja sovimme näytön.
15.30 Näyttö
15.58 Vuokrasopimuksen allekirjoitus
SUNNUNTAI
Iltasella: Onnistun järjestämään takuuvuokran eli odottamattoman suurmenon budjettiini sukulaisteni avulla.
MAANANTAI
14.26 Maksan takuuvuokran; saan avaimet huomenna.
14.45 Kas, joku on soittanut; soitetaanpas takaisin. Perkele, se on se yksi puhelinmyyntilafka jonne hain yksi yö vuokrakulujen painon aiheuttaman epätoivon johdosta. Heillä on kuulemma uusien koulutus neljältä ja haluaisivat sitä ennen haastatella minua.
15.30 Haastattelu, jonka päätteeksi olen työllistynyt.
About five hours ago I just finished the very last exam I need to get -finally!!!- my BA papers out. I feel quite fine. :)
Now I have only seven courses left plus gradu, and five credits remaining to fill up the optionals as I like. Don't yet know how but I'll come up with something.
Työnhakijalla on niin saatanan kivaa... Kirjoitettu: 01.02.2012, 19:14:32
"Haemme asiakasyritykseemme siivoojia eri pisteisiin X:n seudulle. Työtä olisi tarjolla arkisin päiväsaikaan eripituisiin sijaisuuksiin. Sinulla on jo työkokemusta siivousalasta tai toimitilahuoltajan perustutkinto/ laitoshuoltajan ammattitutkinto, hallitset siivousaineet, -välineet sekä -koneet ja asiakaspalvelukin on sinulle tuttua. Pystyt kommunikoimaan suomeksi tai ruotsiksi. Olet ahkera, ulospäin suuntautunut ja työmoraalisi on korkea. Työpisteinä toimivat mm. koulut ja päiväkodit yms. Palkka määräytyy KVTES:in mukaan." (Opteam.fi)
Aika masentavaa, kun siivoojan työhönkin hakevalla pitää olla oma tutkintonsa. No, ainakaan tuo siivouspaikka ei edellytä omaa autoa... :/
Kun Katainen kävi Vaasassa. Kirjoitettu: 12.01.2012, 16:23:26
Kyllä, rakas pääministerimme tuli entourage-busseineen käymään täällä periferiassa. Puhui otsakkeella Euroopan tulevaisuus. Kampusporvarit olivat aivan into piukeessa heti pääovella vastassa kaikkia, jotka näyttivät siltä kuin tilaisuuteen olisivat osallistumassa. Minä en jostain syystä saanut samaa huomiota kuin turkiksissaan, koko korulippaassaan ja smokeissaan paikalle saapunut 60+ -kansa.
No, tilaisuus alkoi tietysti myöhässä. Rehtorimme aloitti puheensa ah, niin pysäyttävällä lauseella: "Eurooppa on yliopistolle tärkeä." No älä! Pakollisten Vaasa-buustausten jälkeen saatiin puhujanpönttöön itse Katainen. Oli pakko hymyillä, kun ensitavujen aikana tuli vain väistämättä mieleen eräs taannoinen Uutisvuoto, jossa Kataisen ääni/ulkomuoto -epäsuhtaa selitettiin kivesten puristamisella. :)
Kataisen puhe oli jotakuinkin ennalta-arvattava. Eurossa pysytään ja siihen joitain perusteita. Eurooppa-hypetystä vähän lisää. Suomen buustausta ("To Finns rules are as they're written. They are not a starting point for creative interpretation.").
Sitten kehiin eräs kylteriproffa, jonka esityksen sisältö jäi ehdottomasti kakkoseksi hänen käytökselleen. Fame blindness tai jotain, NIIIIIN läpinäkyvää Kataisen perseen nuoleskelua se oli. "Juu, ei tiedä onko tämä nyt yksimielinen vai enemmistöpäätösmetodi, ei ole kauheasti valtiovarainministeriä julkisuudessa näkynyt siitä puhumassa." Oh, snap! Ja Katainenhan suostui myötäilemään: tärkeimpien juttujen kohdalla pääministeri voimallisesti nyökkäili tai pudisteli päätään. Melkein myötähäpeää piti tuntea, mutta koska tyyppi puheensa alkupuolella julisti yliopistomme kauppatieteelliseksi (juu, ja USA on kristillinen maa...), ei säälitä, siinäs nolaa itsensä. Tai siis nolaisi, ellei kohteena olisi sitä odottava poliitikko.
Kysymysaikaa odotin mielenkiinnolla. Miten kiertäviä vastauksia ja ei-vastauksia saadaan tältä poliitikolta kuulla? Minusta täysin validiin kysymykseen, miten nostattaa EU:n sisällä kansalaisilla patriotismityyppistä me-henkeä, ei tullut vastausta, vaan oman puheen kertausta Euroopan noususta vahvempana tämän kriisin jälkeen. Sitten peruskauraa työurien pidentämisestä joka suunnasta ja opiskelijoiden hienovaraista syyllistämistä (ei sitä nyt toki opiskelijoiden naaman eteen voi sanoa suoraan, hei!); helppo sanoa kun tietää itse pääsevänsä joskus jopa eläkkeelle! Kaikkein typerin oli ehkä ajatus siitä, että kyllä viidessä vuodessa yliopistosta saa tarpeeksi irti. Juu, varmasti, jos tarkoitus (mitä tässä kohtaa "tarpeeksi" -mittariksi veikkaan) on olla tarpeeksi tietoa tehdä työnsä kiltisti yritysten puristuksessa ja ei yhtään enempää, kuten omaa ajattelua (mitä kylteritutkinnot välttävät opettamasta viimeiseen asti: kurssit, aikataulut, kaikki on valmiiksi ajateltu ja pureksittu, ulkoa opettelua ja monivalintatenttejä ettei vaan kukaan jää jälkeen eikä yliopiston valmistumiskäyrä laske).
Markan paluusta kyseltiin ja siitä saatiin jopa suora vastaus. Ikävä kyllä Kataisen kanta siihen on niin selvä, ettei se ollut uutinen eikä mikään.
Ja sitten se "vaihto-opiskelu on kansalaisvelvollisuus" -lausahdus. Juu, onhan se varmaan kaikin puolin hyvä, mutta kuka maksaa? Opintorahasta on vaikea säästää ja työ opiskelujen ohessa on paitsi loppuunpalamista edistävä, myös tässä työtilanteessa tässä kaupungissa helvetin vaikeaa (ellei siis suostu myymään sieluaan, jollain firmoilla sangen moraalisesti arveluttavalle, puhelinmyynnille. Valtioko? Hahhahhaaa! Pappa betalar on näköjään Kataisenkin todellisuuskuva. Juu, älä vain anna todellisuuden tulla väliin.
1. Helsingin Sanomat: Eva Biaudet (Ööööö...)
2. YLE: Timo Soini (Mitä vittua?! Painotusnamiska! PAINOTUSNAMISKA!!!)
3. Turun Sanomat: Paavo Arhinmäki (Jaa-a...)
4. Iltalehti: Paavo A. (75%)
5. MTV3: Pekka Haavisto (74,4%, 1.4 prosentin ero kakkoseen eli Sari.. hrrrrr.. Essayahiin... PAINOTUSNAMISKAA PERKELE!)
"Ladies and Gentlemen, be heartlessly welcome to Cirque De Morgue and what a show we have for you tonight!"
Got the new Nightwish album today (of course!). This is going to take a few rounds to wrap my head around. Some very Holopainen manerisms still present and the overall sound is clearly noticeable as Nightwish but then there are a few things that took me by surprise. Like 'Slow, Love, Slow' which is basically jazz. I know, Nightwish + jazz = WTF?!. But it's actually pretty nice and Anette sounds so amazing in it. Of course my contact with jazz has been only through Billie Holiday's 'Gloomy Sunday' so I have no background knowledge to compare NW jazz to but hey, I like it. I suppose that's enough. The child choirs are getting more room than in DPP but that's okay. It's the only part I kept watching Will+Kate weddings last summer: the kids sounded so nice in the vastness of the Abbey. Like 'Scaretale's visuals; that's a circus I'd like to attend. Plus for including one song in Finnish, by the way!
As usual, spotting literary intertextualities in Holopainen's lyrics is always fun. There's Carroll's 'Alice in Wonderland' (mad circus, of course it's there), possibly Orhan Pamuk's 'Snow' (at least the verse is almost an accurate translation of one of the lines in the book), Edgar Allan Poe reference with the pendulum again. As for musical influences, you can so easily hear Elfman. No doubt I'll be rading something in ten years and make the connection in my head; it wasn't long ago that happened with an Oceanborn lyric. But what the hell is "Gar tuht river/ Ger te rheged"?!!!!!
Also, nice to see that in the age of digital music NW has still spent time and energy and money to create a beautiful leaflet to go with the music. Kinda uneventful: no surprises there but that's fine. I only wish I had a magnifying glass to watch the drawings closer. This time it's John Keating who's being quoted. And since DPP's quoted poet gets a song named after his work in this album, can we expect a DPS isnpired song in the next album? I wouldn't mind, it's one of my favourite movies, too. :)
One minus, though: the second page (= pages 3, 4 and 21, 22) of the leaflet are missing. No Crazy Dark Circus photo of Tuomas, thanks (I assume) are missing and of course the lyrics for songs 3 and four. Ah well, this album's been such a massive so it's probably been hell trying to keep track of all the numerous things taken to complete this one. Well, the lyrics can be found on NW's home pages, I only miss the visual material. Maybe the'll post the missing pages in their .com.
And thus FinnConn anxiety begins... Kirjoitettu: 10.07.2011, 00:50:11
... by entering my dream. This time by getting me play a high-tech, 'Resident Evil' type of "a random group of people stuck in a mall surrounded and occupied by zombies'. They made me kill Michio Kaku! I was a cold-blooded bitch who shot Johnny Depp in the head the second we found out he was bitten by one of the zombies (which, as you all surely know, means he'll turn into eventually), but to kill a creator of string theory.. ouch! I wonder who they'd have stored for me later on in the game if I hadn't woken up.. Simone de Beauvoir? Carl Sagan? Richard Dawkins? Mary Roach? My cousins?!
And this a result of wondering if going to FinnConn is such a good idea after all as it breaks all my important routines AND forces me to travel.
Te Turussa asuva, apua! Kirjoitettu: 06.07.2011, 19:53:16
Olen menossa vänkäriksi FinnConiin, joka on tänä vuonna Turussa. Mikä on paras reitti rautatieasemalta Yliopistonmäelle ja miten kauan siinä arviolta menisi noin niin kuin hitaan kävelijän kannalta?
Huh, löysinpäs vihdoin ehdokkaan. Meni kyllä niin viime tippaan, perhana. No, onneksi ehti. Ja olen valmis antamaan tyypille jopa erivapauden sukupuolesta.
Jep, edelleen hengissä. Ja keskellä eduskuntavaaleja. Katson juuri pienpuolueiden vaalitenttiä Areenasta (TV-luvan irtisanominen oli erittäin hyvä ratkaisu!). Ahistaa.
Edustajan hakeminen menee päin helvettiä. Millään ei ketään löydy. Eri aiheet olen priorisoinut, mutta silti kaikki onnistuvat kusemaan niistä ainakin yhden tärkeimpien päälle, vaikka olisivatkin samaa mieltä muista asioista.
Tuntuu, että vaikka kuinka olisi kyse puolueihmisestä, ehdokkaiden mielipiteet vaihtelevat rajustikin puolueiden sisällä. Sitten ovat nämä pienpuolueet, joiden perustana onkin, ettei puolueen johto määräile ehdokkaitaan olemaan tietyistä asioista tiettyä mieltä. Ja tätä olen miettinyt: miksi on vaalipiirejä? Siis nyt enää. Eikö kyse ole saada äänestää henkilöä, joka ajaa asioita jotka ovat minulle tärkeitä, ja näistä asioista yksi voi olla se oma maakunta? Miksi se maakunnan osuus on niin kova, että se on pakollinen?
Jos piirejä ei olisi, tietäisin tasan ketä äänestäisin, mutta kun hän on Pirkanmaan ehdokas. Ja Vaasa? Voi jumalauta! Aivan kuin jotkut eivät ottaisi tätä hommaa edes tosissaan, hyvä kuin edes monivalintaisiin vaalikoneisiin viitsivät vastata. Ja kysymyslistaani ei vastaile kukaan.
Pakko olla samaa mieltä niiden kanssa, joiden mielestä tarvittaisiin enemmän sitovia kansanäänestyksiä Sveitsin tapaan. Vaalit eivät oikein toimi tällaisena, kun samaan ääneen ympätään tuhat eri asiaa. Kuten M11-Jiri äsken sanoi, vaaleissa ei äänestetä esimerkiksi EU-tuesta taloudellisessa ahdingossa oleville maille, vaan äänestetään niitä jotka saavat siitä sitten sanoa.
Haluaisin kovasti äänestää, mutta äänestänkö nyt vain äänestämisen takia, enkä siksi että joukossa olisi joku jonka kanssa olen samaa mieltä? Voinko äänestää jotakuta, jonka kanssa olen tärkeistäkin asioista vähiten eri mieltä? Voinko olla äänestämättä kokonaan?
Just another Saturday morning... Kirjoitettu: 22.01.2011, 08:58:19 (Muokattu: 22.01.2011, 08:59:06)
When I went to bed last night, this wasn't quite the morning I had in mind. My back's been a bit icky since last afternoon but not too bad. I went to bed, fell asleep.. and around 4.30 I attempt to shift my position and a curseing-inducing pain strikes worse than ever. Even leaning to the wall (previously useful method) proved useless. So, with elderly steps (and I use that word in its broadest sense) I gather up some things to my bag, use half an hour to dress (putting on trousers and a t-shirt can be quite painstaking.. heehee...) and finally call an ambulance to get me to the A&E (or ER, if you will; the British word is not used very often). That's what you get for living in the periphery without a license to drive: the place is an hour's walk away normally so walking was not the best option. And of course it has to be Saturday morning when no busses go. So, I get my first ride on an ambulance, get admitted and wait for half an hour for my turn. It was interesting to watch the others, wondering why they were there. The couple that came after me, no idea. The couple before me... the woman had a bleeding nose and a "throw-up-here" cup in front of her.. have to admit, domestic violence did come to mind. One guy slept in a rather awkward position on the double chair (at one point he slept like my cousin as a baby: kneeling with her head to the pillow and bottom up in the air).
Finally I get to the doctor, find out that my reaction was much ado about nothing and get prescriptions for extra strong painkillers. Before leaving, I get three shots on my bottom since the pharmacists were all still closed. Laying on my stomach while getting three needles on my arse confirmed my suspicions: not exactly my usual morning. And now I need to stay awake until I can get the prescriptions from the local drug store.
Apparently, I have to move as much as possible for my back to heal. I guess I'll be going to the library, too. Unfortunately, that's all I have to spend the time I'm supposed to do something. Sigh... no 'Big Bang Theory' or 'Stargate SG-1' or 'Stargate: Atlantis' to me. Maybe I'll put some books under my TV and play 'God of War' standing up. Then I'd most certainly move.. and chant "Die! Die! Die!" while killing a virtual minotaur. :)
But since the library won't open for another hour, I do want to watch more Sheldon's absurdities.
Speaking of which... Does anyone here play World of Warcraft? I was thinking of starting that and hopefully developing an addiction to it, so I would stop complaining about my lack of social circles. Besides, the WoW game packages always look so very appealing. And who could resist a game with a name "Wrath of the Lich King"? Yeah, Nerdvana. :)
A notion of the not-so-merry Yuletide: Went through my grandparents' cards. Turned out that my family has sent cards to people they know for a fact I send my own. Otherwise fine apart from one tiny thing.
"Yuletide Greetings yadda yadda yadda... From Mother, Brother, Splenetic and Sister and The Boyfriend"
The same FIVE names were also on the card of the gift from the family of my mother's brother. Call me paranoid but I'm quite fucking sure there won't be no Riitta or Milla or Kiia there even if I had openly a relationship with a woman.
It's a shitty world and it just has to rubbed in on holidays that are supposed to be joyous. Joy my arse. Fuck!
No AiA text yet. Still working on it (got so long that I had to switch to WordPad).
In other news: I have a package waiting for me at the local post office. Nothing new about that but the paper in which this announcement was made... well, look at the picture below.
Frightening. What the fuck is it to assume a 25-year-old woman is *married*?!
A month later... Kirjoitettu: 11.12.2010, 19:48:29
Seems that my latest rant took place a month ago. What's been happening during that time?
* I discovered that *She* is straight (what a surprise, I seem to be a fucking staidar...) but unlike I expected it didn't crush me; I'll be quite happy with a friendship of sorts.
* I've concluded that I'm broken: a many-a-time smashed vase that has been put back together with glue and tapes and one shove away from utter destruction. QED: No romantic relationship is feasable. Why would anyone want a relationship with me, a broken and ugly pessimist with no social skills to speak off?
* My savings account is beginning to empty without Kela's allowances for about a year. This has been the reason for searching jobs.
* The most tolerable job prospect seems to be prostitution. I'm already broken so I won't be explaining and justifying this choice to anyone who might have qualms about it. I might as well be broken and able to pay my bills on time.
* Still no M thesis, it's not even started. Fuck, I don't even have a topic. I haven't even notified the professor who thinks I'm going to be writing it on literature and thus be under his guidance.
Tästä on tulossa opiskelijapolitiikkablogi... Kirjoitettu: 09.11.2010, 22:42:52
"Ylioppilaskunta järjestää keskustelutilaisuuden salissa Whaeva klo 12 ylioppilaskunnan organisaation uudistuksista."
Juu. Että näin. Voi saatana. Edustajiston varajäsenenä sain kyseisen uudituksen loppuversion sähköpostiin viikko ennen kokousta. Mukana seuraava teksti:
"Asiakirjan sisällöstä ei saa keskustella edustajiston ulkopuolisten henkilöiden kanssa, eikä asiakirjaa missään nimessä saa välittää edustajiston ulkopuolelle."
Taas kerran kihahti allekirjoittaneella. Mitä vittua?! Miksi ei? No siksi, ettei potkuja tulevaisuudessa saavat tienneet että näin on tulossa käymään. Heidän kanssaan ei ole viitsitty tästä keskustella. Kaikessa hiljaisuudessa edustajisto hyväksyy hallituksen esityksen ja kaksi viikkoa sen jälkeen asiasta järjestetään rivijäsenille keskustelutilaisuus. KAKSI VIIKKOA! "KESKUSTELU"TILAISUUS!
Paskanko hyötyä siitä nyt on keskutella, kun tyypit ovat omassa pienessä piirissään tekstin sorvanneet ja sen läpi saaneet! Ja vitut. "Keskustelutilaisuus" on vain kaunisteltu termi "ilmoitustilaisuudesta" (yksipuolisuus), joka saa aikaan illuusion demokratiasta. Ja tästä ilosta joudun maksamaan Suomen korkeinta ylioppilaskunnan jäsenmaksua. Ai miksi? Sen takia, että edellisten hallitusten idiootit päättivät, että VYY tarvitsee ylioppilastalon statussymbolikseen. Ja nyt ollaan sitten vuokraamassa tiloja ulkopuolisille, kun ei enää rahat riitä tuon peniksenjatkeen ylläpitämisksi. VYY on kastroitu, mutta kalliiksi tuli sekin. Saatana.
I could be on my way to a pub, to watch a pub quiz. To try to be social. But no... even if we ignore that I was a bit sick yesterday and on Tuesday...
I can't do it. I can't go to a place where all these people have fun with their friends and loved ones. I can't. It's as if each day makes me feel more alone than the day before; one more day of loneliness, of constant yearning for *her*, for even one friend. Anything than going days on end without speaking to anyone face to face. Knowing all the time that *she* is out there living *her* own life, a life with friends and -what kills me at the moment the most- a loved one.
Why do those I find perfect for me are ones out of my reach? Is this what everyone has to do; to settle for someone else and secretly wish they were with the some other? If so, why bother at all?
It seems getting a pizza has become a rather adventorous experience nowadays. The local Kotipizza tends to always have TV 5 on, and come 9 o'clock... oh dear. Tonight the mindblowing entrance to the "adult" TV turned out to be a bunch of men talking and showing explicitly their use of penis elongator (or whatever the term is). NOT what I'd normally watch. Lovely, isn't it: billions of years and this is as far as we've come, non-medical cosmetic surgery without knife on TV. I'm sure the three teenage boys there must have had an "educating" time, considering the looks on their faces.
Do those things even work? Skin you can stretch but veins, not without surgery. Apart from that there's the one surgery thing where they cut off a ligament to make the penis hang lower but that also makes erection tricky. So what the hell's the point?
There's someone I like. Not Her, for those of you who have an idea what the capitalisations means. After four years, finally someone else. I doubt my chances are at least as low as with Her. Let's call her... fuck, I don't know, *she*.
Anyway, I could go and see *her* today. I just have no reason other than wanting to see and talk with *her*. Not good. I have a baddish day. It seems likely I'll sleep through the day to spend time, or watch a TV series. I have no one to talk to; I don't have a meeting with the psychologist until Thursday. I was hoping a package of books would have arrived today so I would have had a reason to go outside. Lectures are no longer a very good motivation to even get out of bed, let alone go through the trouble of clothes and shoes and bag and going out the door. I'm a fucking zombie. "Sometimes when the heart has a disease, it doesn't kill you. Then you have living dead." I feel like a living dead most of the time.
Sitting at the square, watching light in the windows of the surrounding houses. So many apartments, so many lives. Even though it is an statistically inaccurate assumption, it seems to me as if all of those people I see in the windows are happy. I feel as if they all have someone else in the apartment with them, someone who loves them and who they love. I go home and sit on my bed with all lights turned out, in the darkness.
-----
"E says hi. She says you started studying the same year. We're on the same German group. :)" One message from my sister and I'm better already. So easy to better my day but so few times that actually happens.
-----
Sex drive is on the highway again. Not only during day time but in my dreams as well. Maybe I should begin prostituting... :/
-----
In a couple of months I'll be 25. A quarter of a century. I'm getting too old to still be like this: never having dated anyone, never having had a romantic relationship with anyone, never having been even kissed let alone anything else. And at the same time I have plans laid out for a permanent job, buying a house, mortgages, car, maybe weddings, maybe kids... And then be hit by the reality again.
This is a downward spiral no cutting can fix even momentarily, no amount of sleep, no nothing. Dwelling in Studio Ghibli's worlds which usually can make everything better... even dwelling in them doesn't help since so many of the films are based on outsiders finding companions, partners.
My usual blues seems so easy to fix compared to this: just going out and get involved with some student activity. But right now going out means seeing all those couples walking there hand in hand... all those people that lead their usual lives with relationships... all those women that might have been if I were different... fuck, now I'm crying again. What's the use of crying over something that won't change?
-
Ilosanomaa!
TÄRKEÄÄ! IMPORTANT!
Vedä käteen, Hesari!
I'M IN LOVE!
The Emperor of Maladies.
Still alive and kicking.
Työnhakijalla on niin saatanan kivaa...
Kun Katainen kävi Vaasassa.
