viikko takana - elämä edessä

Näin tämä hidas laskeutuminen pois pahasta tavasta on edennyt:

ti: 19:30 ”viimeinen” tupakka; sen jälkeen illan mittaan 4 kpl nikotiini-imeskelypastilleja 1,5 mg
ke: nikotiinidebotlaastari 21mg; yöllä imeskelypastilli 1,5 mg
to: laastari; yöllä imeskelytabletti 1,5 mg
pe: laastari
la: yöllä 1 tupakka (oli sellainen wicked of Oz-ilta/yö töissä)
su: päivällä imeskelypastilli 1,5 mg
ma: 1 tupakka ennen töiden alkua iltapäivällä
ti: imeskelytabletti 1,5 mg päivällä; 1 tupakka illalla; yöllä taas debotlaastari 21 mg iholle

Tupakka-askissa on jäljellä vielä kaksi. Toisen poltan ilmeisesti taas töiden jälkeen yöllä joko tänään tai torstaina… riippuen siitä, kumpaan iltaan sijoittuu wicked of Oz return ;) – teitä odotetaan. Olen henkisesti valmistautunut.

Ja sen viimeisen poltan sitten perjantai-iltana rapuillallisen päätteeksi.

Jatkossa kikkailen noiden laastareiden avulla (mikäli välttämätöntä). Nuo imeskelytabletit tuhoavat makuaistin useammaksi tunniksi ja niiden kanssa tulee 1-2 tunnin kuluttua samanlainen tarve saada uusi kuin tupakastakin! Noiden poltettujen tupakoiden jälkeen ei ole tullut yhtä suurta pakottavaa tarvetta saada seuraavaa kuin imeskelypastillien jälkeen!!!

Siis ihan implisiittisesti arvioiden nuo pastillit (ja purukumit) ovat vain siirtyminen riippuvuudesta toiseen. Laastarit tasaavat nikotiinin saantia ja tarvepiikit loivenevat aika nopeasti. Tällaiselle superaddiktoituneella nikotinistilla laastarit tuntuivat alkuun lumehoidolta – en kuitenkaan halua edes kuvitella millainen raivohullu olisin ollut ensimmäiset päivät ilman niitä.

Hermot ovat olleet sen verran kireällä, että olen välillä saanut kuulla, että ”polta nyt se tupakka!”.

Vaikka lopullisena tavoitteena onkin luopua kokonaan pahasta tavasta, on tuo kulutuksen tippuminen alle 5 kpl / vko jo melkoinen saavutus verrattuna aiempaan >20 / vrk tahtiin.